Ukrainan autokefalisen ortodoksisen kirkon pyhä synodi teki 7. marraskuuta 2025 Kiovassa historiallisen päätöksen, joka kuvastaa ortodoksisen maailman syveneviä jakolinjoja sodan varjossa. Kokouksessa käsiteltiin myös pohjoismaisten kirkkojen solidaarisuusvierailua.
Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen alla eri tiedotusvälineissä on julkaistu kirkon keskushallinnon ja keskustalon tulevaisuuden suunnitelmiin liittyviä kirjoituksia ja kannanottoja.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kuopiossa sijaitsevasta keskustalosta halutaan luopua. Osa kirkon
Ruumiittomien voimain juhla 8.11. kutsuu meitä Jumalan yhteyteen.
Kirkon keskustalon peruskorjauskustannukset kohoaisivat aiempaa arviota suuremmiksi. Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle kiinteistöstä luopumista ja toimintojen siirtämistä muualle.
Valamon luostarissa kilvoitteleva pappismunkki Rafael on lähtenyt opiskelemaan kirkollisesti tärkeää kreikan kieltä Kreikan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Thessalonikiin. Matka kestää vuoden 2026 kesäkuuhun saakka.
Isänpäivänä muistetaan isiä ja isoisiä, mutta isyyttäkin on monenlaista. Kirkossamme tunnetaan myös hengellisen isyyden käsite.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaaleihin liittyen Yle nosti uutisessaan 6.11.2025 esiin ehdolla olevien henkilöiden taustoja ja mielipiteitä erityisesti Venäjään ja Ukrainaan liittyen.
Aamun Koitto pyysi Suomen ortodoksisen kirkon edustajilta vastauksia isä Alexander Zanemonetsin palkkaukseen sekä Kaakkois-Suomen ortodoksisen seurakunnan sisäisiin jännitteisiin liittyviin kysymyksiin.
Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA tuottaa vuoden 2027 näyttelyn Valamon luostarin kulttuurikeskuksen näyttelytiloihin. Kyseessä on pilottihanke, jonka aikana määritellään tulevia toimintamalleja.
Helsingin ortodoksisella hautausmaalla lepää kiinnostavia henkilöitä – ja ”muistojen puutarhuri” Marianna Flinckenberg-Gluschkoff on käyttänyt kosolti aikaa heidän elämäntarinoidensa selvittämiseen.
Tiistaiseurat etsivät myös uusia toimintatapoja.
Aamun Koitto julkaisee harvinaisen puheenvuoron, jossa näkemyksiään esittää sukupuolen korjausprosessin läpikäynyt Suomen ortodoksisen kirkon jäsen.
Vastaavassa tilanteessa olevien asema ja kirkollinen avioliittoon vihkiminen nousivat esille jälleen, kun piispainkokous julkaisi uusimman
Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaalien ehdokkailta kysyttiin heidän näkemyksiään seurakunnan ydintoiminnoista kuten taloudesta, hallinnosta ja kiinteistöistä.
Uspenskin katedraalin ystävien puheenjohtaja Tapio Maljonen kertoo, mikä on yhdistyksen historian merkittävin hanke ja rakkain ikoni.
Kirkko on yhteisö, jonka elävöittävinä voimina ovat usko ja yhteys ylösnousseeseen Herraan Jeesukseen Kristukseen. Tämä yhteys ylittää myös kuoleman rajan.
Siksi ortodoksisissa kirkoissa ympäri maailmaa muistellaan jokaisessa jumalanpalveluksessa myös poisnukkuneita, jotka kuolemansa jälkeenkin
Omien hautajaisten suunnittelu on alkanut kiinnostaa ihmisiä entistä enemmän. Asiasta uutisoi Yle jokin aika sitten. Monet evankelis–luterilaiset seurakunnat ovat alkaneet järjestää tilaisuuksia omien hautajaisten suunnittelua varten.
Psalmissaan Daavid kysyy: Kuka saa tulla Herran telttamajaan eli asuinsijaan ja asua hänen pyhällä vuorellaan? (Vrt. Ps. 11:4; ks. myös Ilm. 7:15)
Keväällä 2025 papiksi vihitty isä Lassi Nuutinen soisi, että perheellisiä pyhiä nostettaisiin enemmän esiin.
Niin ikään hän haluaa kannustaa nuoria hakeutumaan kirkon töihin. Työ on paikoin vaativaa, mutta merkityksellistä – ja aiemmat kipeät elämänkokemukset voivat olla jopa suuri rikkaus.
Toimittaja Petri Pöntinen ja valokuvaaja Marjo Tynkkynen kulkevat 1 344 kilometriä pitkää itärajaa ulkomeren kalastajasaarelta erämaan poroaidalle. Upeasti valokuvitettu tietokirja Itäraja – Löytöretkiä naapuruuden mutkikkaaseen historiaan ulottuu Iivana Julman valtakaudesta Vladimir Putinin aikaan.
Eduskunta hyväksyi 7. lokakuuta 2025 lain yhteistoiminnasta Suomen evankelis–luterilaisessa kirkossa. Suomen ortodoksista kirkkoa koskevaa vastaavaa lakia ei toistaiseksi ole – mutta miksi ei?
Jumalanäidin ylistys on ikonografialtaan harvinaislaatuinen ikoni, jossa on lukuisia viittauksia kirjallisiin lähteisiin. Sen voi katsoa opettavan katsojaa runsaan symboliikkansa ja tekstiensä kautta.
Tästä noin 270 vuotta vanhasta ikonista viime vuosina maalatut erikieliset toisinnot tuovat kuva-
Valokuvataiteilija Nelli Palomäen Otteita-näyttely on avautunut Turun taidemuseossa, ja se on avoinna 18. tammikuuta 2026 saakka. Näyttelyn keskiössä on aika Valamon luostarissa.
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n kultaisella ansiomerkillä palkittua rovasti Heikki Huttusta kuvaillaan palkitsemisperusteissa seuraavasti:
"Helsingin ortodoksisen seurakunnan venäjänkielisestä seurakuntatyöstä vastaava pappi rovasti Heikki Huttunen on mahtava esimerkki siitä, miten nuoret ja
Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa RIISAssa on parhaillaan esillä taidemaalari Marjatta Tapiolan yksityisnäyttely. Esillä on öljymaalauksia ja grafiikkaa Pyhän Antonioksen kiusaukset -sarjasta (2023-). Ortodoksiseen kirkkoon 1980-luvulla liittynyt Tapiola kokee, että taiteilijana toimiminen olisi
Kirkollishallitus haluaa nopealla aikataululla kirkkomuseon säätiöltä lisätietoja sen rahoituksesta. Lisäksi se esittää, että kirkolliskokous keskustelee museon tulevaisuudesta.
Tämä psalmi on suurelta osin yhteneväinen psalmin 53 kanssa. Teksti kuvaa ihmisten turmeltumista, Jumalan tuomiota ja rangaistusta sekä tulevaa uudistamista ja pelastusta.
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia delegaatioineen osallistui Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhlaliturgiaan 1. lokakuuta 2025 Pyhän Mikaelin luostarissa Kiovassa. Päivä on nimetty Ukrainassa myös Ukrainan puolustajien päiväksi.
Arkkipiispa Elia ja metropoliitta Epifani muun muassa
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia, professori Pekka Metso, apulaisprofessori Maria Takala-Roszczenko, yliopistonlehtori Harri Huovinen ja director cantus Varvara Merras-Häyrynen tarkastelevat piispainkokouksen päätöstä koskien naisten asemaa Suomen ortodoksisessa kirkossa.
Kiovalainen pastori, isä Sergiy Berezhnoy vieraili Suomessa vastikään.
Hän jakaa ajatuksiaan muun muassa Venäjän toiminnasta, inhimillisyyden varjelemisesta ja Venäjän hyökkäyssodan kohteena olevan maansa ortodoksisuuden tilanteesta.
Aamun Koitto julkaisee kirkkomusiikin apulaisprofessori Maria Takala-Roszczenkon esitelmän, jonka hän piti Ortodoksisten Pappien Liiton päivillä syyskuussa 2025.
Joensuussa satavuotisjuhliaan 24.–26.9. viettänyt Ortodoksisten pappien liitto on valinnut Vuoden 2025 papiksi rovasti Mikael Sundkvistin.
Ensimmäiset ekumeenisen kirkolliskokouksen isät eivät tunnistaisi nykypäivän kirkkoa naisjohtajien puuttumisen takia, kirjoittaa teologian maisteri Summer Kinard. Kirjoitus on julkaistu alun perin Public Orthodoxy-verkkosivuilla, ja se julkaistaan nyt Elsi Takalan suomentamana Aamun Koitossa
Lintulan luostari haluaa FSC:n avulla kertoa, että metsien hoito ja käyttö on vastuullista toimintaa.
Kirkollishallitus päätti 22.9. pidetyssä istunnossa valtuuttaa palvelukeskuksen johtaja Jari Rönkön käynnistämään muutosneuvottelut kirkon keskushallinnossa. Istunnon pöytäkirja tarkastettiin tämän asiakohdan osalta jo kokouksessa.
Helsingin yliopiston Venäjän kulttuurihistorian tutkija Elina Kahlan fiktiivinen teos Gulagin viisas kuljettaa syvälle ihmisyyteen ja sitä ympäröivään maailmaan, Venäjän ytimeen.
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry palkitsee vuosittain nuorisotyön parissa ansioituneita. Vuoden kerho- ja Vuoden ohjaaja -tittelien lisäksi liitto myöntää anomusten perusteella ansiomerkkejä nuorisotyön parissa ahkeroineille. Tänä vuonna harvinaisen kultaisen ansiomerkin saa yksi henkilö ja
Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos tapasi presidentti
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia kutsui 11. syyskuuta 2025 kokoon henkilöstöpalaverin. Kimmokkeen antoivat kirkon keskushallinnon työntekijöille suunnatun työhyvinvointikyselyn hälyttävät tulokset.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaalit toimitetaan 2.–16.11.2025. Vaalitulos koskee noin kolmannesta Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistöstä, sillä Helsingin seurakunta on jäsenmäärältään suurin kirkkomme seurakunnista.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti elokuussa 2024 Ukrainan parlamentin hyväksymän lain.