Helsingin Unioninkadulla sijaitseva Pyhän Kolminaisuuden kirkko täytti elokuussa 2022 195 vuotta. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko on Helsingin ortodoksisen seurakunnan vanhin temppeli, jonka syntyvaiheet liittyvät kiinteästi Helsingin pääkaupunkiaseman muotoutumiseen ja
Valamon luostarissa keskiviikkona päättynyt Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous satsasi lisää rahaa, jotta Aamun Koitto ilmestyisi viisi kertaa ensi vuonna. Lukijoille printtilehti on tärkeä, ja se halutaan kotiin jaeltuna.
Maria Hattunen toimii päätyönsä ohella myös Aamun Koiton toimitussihteerinä ja katekumeeniopettajana.
Jumalansynnyttäjän vanhemmat Joakim ja Anna olivat luvanneet pyhittää lapsensa Herralle jo ennen hänen syntymäänsä. Kirkkovuoden suuriin juhliin lukeutuva temppeliintuomisen juhla kertoo, miten Maria astui Jumalan temppeliin voidakseen valmistautua hänelle uskottuun tehtävään.
Filantropia, ONL ry. ja Suomen ortodoksisen kirkon palvelukeskuksen kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov tekivät yhdessä soittokierroksen seurakuntiin kuullakseen kokemuksia ukrainalaisten kohtaamisista. Keskusteluissa selvisi, että ne vaihtelivat jonkin verran eri hiippakuntien alueilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on torstaina päättänyt, että Karjalan Kielen Seuralta peritään takaisin valtionavustuksia vuosilta 2017–2019. Karjalan Kielen Seuran puheenjohtajana on toiminut arkkipiispa Leo. Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus korostaa, että Suomen ortodoksinen kirkko ei
Joulupaasto alkaa 15. marraskuuta ja kestää aina 24. joulukuuta saakka. Sen kunniaksi Aamun Koitto kysyi ortodoksien kokemuksia paastosta. Paaston tehtävä on johdattaa meidät rukoukseen ja katumukseen – mutta onnistuuko sen noudattaminen aina? Jos ei, niin missä piilevät suurimmat kompastuskivet?
Valamon luostarin kirjaston kirjastonhoitaja Virva Suvitie on Suomen erikoiskirjastojen neuvoston edustajana Kansalliskirjaston johtokunnassa 31. maaliskuuta 2026 asti.
Metropoliitta Panteleimon aikoo ensi vuoden lopulla päättää rakastetun Koskijärvi-sarjan ja päästää tomeran poliisinlesken Elisabeth Urhosen lepäämään. Mutta ei hätää. Isä esipaimen ei lopeta dekkareiden kirjoittamista. Jatkossa hän kuitenkin pyrkii syventämään kerrontaansa. Mukaan on tulossa myös
Metsä on juuri nyt päivänpolttava puheenaihe. Valamon luostarilla on takanaan vuosisatainen yhteinen historia paitsi oman metsän, myös erityisesti visakoivun kanssa, jonka kuutiohinta voi nousta huimasti tavalliseen koivuun nähden.
Viron valtion ja Viron Moskovan patriarkaatin alaisen ortodoksisen kirkon rajankäynti nostattaa esiin useita kiperiä kysymyksiä.
Ortodoksikristitty voi kuulla tähän aikaan vuodesta ihmettelyä siitä, miksi kirkkomme ei suosi Halloweenin viettoa.
Haminan piispa Sergei Uspenskin katedraalissa pitämä opetuspuhe on paitsi ajankohtainen, myös lohdullinen. "Lopulta hyvyys voittaa pahuuden, ja Kristus on voittaja. Kaikki sodat loppuvat aikanaan", isä esipaimen korostaa.
Näin arkkipiispa Leo puhui Kotkassa 30. lokakuuta 2022.
Kulttuurikeskus Sofiassa on pian mahdollisuus nauttia sekä silosäkeistä että itkuvirsistä, kun 16 vuoden takainen Rautamuurahaisten sukua palaa näyttämölle.
Väitöskirjaansa valmisteleva kanttori Riikka Patrikainen kertoo osallistumisestaan maailmanlaajuiseen GETI-koulutusohjelmaan.
Vuoden 2022 neljäs ja samalla kuluvan vuoden viimeinen Aamun Koitto on nyt luettavissa näköislehtenä.
Lokakuussa Dimitrin lauantai kutsuu meitä jälleen pysähtymään kuoleman, luopumisen ja surun äärelle – mutta samalla myös uskon, toivon ja rakkauden äärelle.
Runokokoelman teemoja ovat muun muassa ympäristökysymykset ja elämänfilosofiset pohdinnat. Läsnä ovat myös usko, toivo ja rakkaus.
Metropoliitta Panteleimon listasi Aamun Koiton lukijoille ne hengelliset teokset, jotka ovat hänelle erityisen tärkeitä – jos Raamattua ei lasketa. "Sen paikka on luonnollisesti jokaisessa kristityssä kodissa ja myös kunniapaikalla", isä esipaimen kirjoittaa.
Maria Hattunen toimii paitsi Suomen ortodoksisen kirkon vastaavana tiedottajana, myös Aamun Koitto -lehden toimitussihteerinä ja katekumeeniopettajana.
Iäti muistettavan ja suuresti rakastetun hengellisen opettajan äiti Kristodulin ääni kuuluu jälleen. Lintulan luostari julkaisee lähiaikoina 415-sivuisen sivun paketin hänen päiväkirjamerkintöjään, jotka kattavat hänen nuoruutensa ja Kreikan luostarivuodet.
Kirkkomme muistaa Helsingin piispa Aleksanterin kuolinpäivää 13. lokakuuta.
Diakoniatyöntekijä Katja Vilponiemi pohtii kirjoituksessaan armolahjaa. "Sana itsessään kuulostaa helposti niin ylevältä – olisiko minullakin muka sellaisia jaettavaksi?"
Kirkkoherra, rovasti Timo Honkaselkä täyttää lokakuussa 50 vuotta. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun hänet vihittiin papiksi.
Arkkipiispa Leo on siirtynyt Damaskoksen pronssinen leijona -teoksen myötä julkaisemaan kirjallisuutta omalla siviilinimellään.
Porissa sijaitsevan Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkon vihkimisestä tulee kuluneeksi 20 vuotta. Praasniekkaa vietetään tulevana viikonloppuna, ja erityisen juhlalliseksi tilaisuuden tekee Myllypuron kappelista lahjoituksena saatu pyhittäjä Serafim Sarovilaisen reliikki.
Venäjä pysyy otsikoissa päivästä toiseen. Myös historian saatossa on eletty mullistuksen hetkiä, kuten Venäjän viimeiseksi jääneen tsaariperheen synkkään kohtaloon johtaneet tapahtumat osoittavat. Viittauksia uskosta Jumalaan ja Hänen määräämäänsä kohtaloon löytyy tsaariperheen kirjeenvaihdosta
Joensuun Kuhasalossa on todennäköisesti sijainnut puinen ortodoksiluostari 1500–1600-luvuilla. Aamun Koitto selvitti kadonneen luostarin mysteeriä.
Kirkkomme seurakunnat työllistivät nuoria jälleen kuluneena kesänä kirkko-oppaina ympäri Suomen. Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni testasi oppaiden taitoja pistokokein, ja hiukan kehitettävääkin löytyi.
"Vastuu työntekijöistä on sillä, joka palkkaa. Jos ei ole perehdytetty eikä osaamista
Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitta Kleopas vierailee parhaillaan Suomessa, ja matkaohjelmaan mahtuu useita kohteita eri puolilta Helsingin hiippakuntaa.
Maria Mountraki valittiin vastikään Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean jäseneksi. Puheenvuorossaan hän kritisoi suorin sanoin ortodoksista kirkkoa naisen asemaan liittyen.
– Jos naisena olen voimakastahtoinen, olen kiusankappale, jos olen vahva, en ole tarpeeksi kiltti niin kuin naisen ja
Viime päivät nostivat taas esiin keskustelun naisen asemasta Suomen ortodoksisessa kirkossa. Naistenkin näkemykset jakautuvat sen suhteen, miten he kokevat oman roolinsa.
Valinta oli yksimielinen.
Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko aloittaa 25-vuotisjuhlansa vieton 4. syyskuuta, ja seuraava viikko on täynnä kiinnostavaa ohjelmaa.
Viinijärvellä Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkossa järjestettiin sunnuntaina 4.9. yllätysjuhlat, joiden keskipisteenä oli kanttori Kaisu Potkonen.
Ortodoksisen kirkon tämänhetkinen kriisi konkretisoitui sunnuntainaamuna 4. syyskuuta Karlsruhessa, kun kaikki ortodoksit eivät osallistuneet samaan liturgiaan.
Kirkolliset kalleudet lahjoitetaan nälänhädästä kärsiville. Bolševikit pidättävät Moskovan patriarkka Tihonin, joka tohtii vastustaa lahjoituksia. Bolševikkeja myötäilevä elävä kirkko syrjäyttää Tihonin, mutta hajoaa pian keskinäisiin riitoihin. Tällaista tapahtui Venäjän kirkossa vuonna 1922 Aamun
Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksessa kuultiin isä Rostyslav Dudarenkosta, jonka venäläiset sotilaat ampuivat Kiovan lähellä 5. maaliskuuta. Kuitenkin Karlsruhen kokouksesta kantautuu positiivisiakin uutisia: siellä ovat nyt läsnä Ukrainan autokefaalisen kirkon, Ukrainan Moskovan
Aamun Koiton lukijakyselyn tulokset paljastavat, että jokaiseen ortodoksiseen talouteen jaettava painettu lehti koetaan yhä tärkeäksi. Monet vastanneista kuvasivat lehteä konkreettiseksi kosketukseksi omaan kirkkoon.