Kuopiolaiselle Paavo Perolalle avautui 1950-luvun lopulla ainutlaatuinen tilaisuus: hän pääsi nuorena ipodiakonina seuraamaan läheltä, kun Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispaksi valittu pappismunkki Paavali aloitti tarmokkaan työnsä sotien vaurioittaman kirkon jälleenrakentamiseksi. Perola
Taiteilija, diakoni Ville Löppösen parhaillaan esillä oleva Kirkkaudesta kirkkauteen -näyttely on tutustuttavissa Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä aina 25. tammikuuta 2026 asti.
Helsingissä Kulttuurikeskus Sofiassa järjestetty kirkolliskokous sai työnsä valmiiksi päivää ennakoitua aiemmin, 26.11.2025.
Paavi Leo on tänään aloittanut ensimmäisen ulkomaanvierailunsa. Katolisen ja ortodoksisen kirkon välisten suhteiden kannalta vierailu on varsin merkityksellinen, sillä se suuntautuu pääasiassa Turkkiin. Paavi vierailee myös Libanonissa.
Suomen- ja karjalankielisiä fado-lauluja sisältävä albumi julkaistiin marraskuussa. Albumin tekijäkaartiin kuuluvat emeritus arkkipiispa Leo sekä Tampereen ortodoksisen seurakunnan jäsenet Timo Ruottinen ja Pirjo Kostiainen. Pirjo Kostiainen kertoi muun muassa Suru-kappaleen sanojen synnystä.
Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous perustaa työryhmän selvittämään Suomen ortodoksisen kirkon hiippakuntien rakenteellisia muutostarpeita. Tämän vuoden kirkolliskokous oli koolla viimeisen kerran 26. marraskuuta 2025 Helsingissä.
Taidemaalari Ville Löppösen öljyvärein, öljypastellilla, akryylillä ja temperalla toteuttamat maalaukset sekä hiilipiirrokset täyttävät kauniisti rytmit
Suomen ortodoksisen kirkon 24.–27. marraskuuta 2025 Helsingissä koolla oleva kirkolliskokous sai tiistaina 25. marraskuuta päätökseen seitsemän asiaa. Kokouksen kolmannessa täysistunnossa pantiin pöydälle kymmenen mietintöä.
Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksessa kuultiin puheenvuoroja merkittävien linjausten suhteen.
Kirkon opettajien mukaan tämä psalmi on kokonaisuudessaan luvatun Messiaan ylistystä. Lukutavan mukaan psalmin Herralla tarkoitetaan edeltä käsin Kristusta.
Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen ensimmäinen täysistunto alkoi maanantaina 24. marraskuuta kello 13 Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingin Vuosaaressa.
Yhdysvalloissa hahmoteltu Ukrainan rauhansuunnitelma on herättänyt aiheellista huolta. Kirkkona olemme rukoilleet jo yli kolme vuotta kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan puolesta. Nyt esitellyt rauhanehdot eivät ole siinä suhteessa rohkaisevaa luettavaa.
Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous järjestetään Helsingissä 24.–27. marraskuuta 2025. Kokouksen aloittaa rukouspalvelus Uspenskin katedraalissa 24. marraskuuta kello 10.
Jumalanpalveluksien kävijämäärät ovat kasvaneet, minkä vuoksi seurakunnan resurssit eivät enää riitä jälkiviinin ja jälkimehun tarjoamiseen. Sen sijaan kirkkoleipä tarjotaan edelleen kaikille jumalanpalveluksen päätteeksi. Jälkiviinistä luopuminen on nostattanut keskustelua ja vastustustakin.
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliintuomista juhlitaan kirkossamme 21. marraskuuta. Jumalansynnyttäjän vanhemmat Joakim ja Anna olivat luvanneet pyhittää lapsensa Herralle jo ennen hänen syntymäänsä. Kirkkovuoden suuriin juhliin lukeutuva temppeliintuomisen juhla kertoo, miten Maria astui
Viron ortodoksisen kirkon kirkolliskokous kokoontui lauantaina 15. marraskuuta Tallinnassa. Kirkon hallintorakennetta aiotaan muuttaa, minkä lisäksi on luvassa muutoksia kirkkojärjestykseen. Lisäksi suunnitelmissa on munkkiluostari Kiriklaan. Uuden luostarin nimeksi tulee Viron ortodoksisen kirkon
Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaaleissa annettiin kaikkiaan 777 ääntä. Seurakunnan valtuustoon valittiin 21 jäsentä suljetussa lippuäänestyksessä 2.–16.marraskuuta 2025.
Ukrainan autokefalisen ortodoksisen kirkon pyhä synodi teki 7. marraskuuta 2025 Kiovassa päätöksen, joka kuvastaa ortodoksisen maailman syveneviä jakolinjoja sodan varjossa. Kokouksessa käsiteltiin myös pohjoismaisten kirkkojen solidaarisuusvierailua.
Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen alla eri tiedotusvälineissä on julkaistu kirkon keskushallinnon ja keskustalon tulevaisuuden suunnitelmiin liittyviä kirjoituksia ja kannanottoja.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kuopiossa sijaitsevasta keskustalosta halutaan luopua. Osa kirkon
Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus esittää, että Oulun metropoliitan vaalia ei järjestetä tänä vuonna. Piispa Sergei jatkaa metropoliitan tehtävien hoitajana toistaiseksi. Hiippakuntien vähentämistä kahteen harkitaan. Asiasta halutaan selvitys kesään mennessä, ja päätös voitaisiin tehdä
Ruumiittomien voimain juhla 8.11. kutsuu meitä Jumalan yhteyteen.
Kirkon keskustalon peruskorjauskustannukset kohoaisivat aiempaa arviota suuremmiksi. Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle kiinteistöstä luopumista ja toimintojen siirtämistä muualle.
Valamon luostarissa kilvoitteleva pappismunkki Rafael on lähtenyt opiskelemaan kirkollisesti tärkeää kreikan kieltä Kreikan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Thessalonikiin. Matka kestää vuoden 2026 kesäkuuhun saakka.
Isänpäivänä muistetaan isiä ja isoisiä, mutta isyyttäkin on monenlaista. Kirkossamme tunnetaan myös hengellisen isyyden käsite.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaaleihin liittyen Yle nosti uutisessaan 6.11.2025 esiin ehdolla olevien henkilöiden taustoja ja mielipiteitä erityisesti Venäjään ja Ukrainaan liittyen.
Aamun Koitto pyysi Suomen ortodoksisen kirkon edustajilta vastauksia isä Alexander Zanemonetsin palkkaukseen sekä Kaakkois-Suomen ortodoksisen seurakunnan sisäisiin jännitteisiin liittyviin kysymyksiin.
Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA tuottaa vuoden 2027 näyttelyn Valamon luostarin kulttuurikeskuksen näyttelytiloihin. Kyseessä on pilottihanke, jonka aikana määritellään tulevia toimintamalleja.
Helsingin ortodoksisella hautausmaalla lepää kiinnostavia henkilöitä – ja ”muistojen puutarhuri” Marianna Flinckenberg-Gluschkoff on käyttänyt kosolti aikaa heidän elämäntarinoidensa selvittämiseen.
Tiistaiseurat etsivät myös uusia toimintatapoja.
Aamun Koitto julkaisee harvinaisen puheenvuoron, jossa näkemyksiään esittää sukupuolen korjausprosessin läpikäynyt Suomen ortodoksisen kirkon jäsen.
Vastaavassa tilanteessa olevien asema ja kirkollinen avioliittoon vihkiminen nousivat esille jälleen, kun piispainkokous julkaisi uusimman
Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaalien ehdokkailta kysyttiin heidän näkemyksiään seurakunnan ydintoiminnoista kuten taloudesta, hallinnosta ja kiinteistöistä.
Uspenskin katedraalin ystävien puheenjohtaja Tapio Maljonen kertoo, mikä on yhdistyksen historian merkittävin hanke ja rakkain ikoni.
Kirkko on yhteisö, jonka elävöittävinä voimina ovat usko ja yhteys ylösnousseeseen Herraan Jeesukseen Kristukseen. Tämä yhteys ylittää myös kuoleman rajan.
Siksi ortodoksisissa kirkoissa ympäri maailmaa muistellaan jokaisessa jumalanpalveluksessa myös poisnukkuneita, jotka kuolemansa jälkeenkin
Omien hautajaisten suunnittelu on alkanut kiinnostaa ihmisiä entistä enemmän. Asiasta uutisoi Yle jokin aika sitten. Monet evankelis–luterilaiset seurakunnat ovat alkaneet järjestää tilaisuuksia omien hautajaisten suunnittelua varten.
Psalmissaan Daavid kysyy: Kuka saa tulla Herran telttamajaan eli asuinsijaan ja asua hänen pyhällä vuorellaan? (Vrt. Ps. 11:4; ks. myös Ilm. 7:15)
Keväällä 2025 papiksi vihitty isä Lassi Nuutinen soisi, että perheellisiä pyhiä nostettaisiin enemmän esiin.
Niin ikään hän haluaa kannustaa nuoria hakeutumaan kirkon töihin. Työ on paikoin vaativaa, mutta merkityksellistä – ja aiemmat kipeät elämänkokemukset voivat olla jopa suuri rikkaus.
Toimittaja Petri Pöntinen ja valokuvaaja Marjo Tynkkynen kulkevat 1 344 kilometriä pitkää itärajaa ulkomeren kalastajasaarelta erämaan poroaidalle. Upeasti valokuvitettu tietokirja Itäraja – Löytöretkiä naapuruuden mutkikkaaseen historiaan ulottuu Iivana Julman valtakaudesta Vladimir Putinin aikaan.
Eduskunta hyväksyi 7. lokakuuta 2025 lain yhteistoiminnasta Suomen evankelis–luterilaisessa kirkossa. Suomen ortodoksista kirkkoa koskevaa vastaavaa lakia ei toistaiseksi ole – mutta miksi ei?
Jumalanäidin ylistys on ikonografialtaan harvinaislaatuinen ikoni, jossa on lukuisia viittauksia kirjallisiin lähteisiin. Sen voi katsoa opettavan katsojaa runsaan symboliikkansa ja tekstiensä kautta.
Tästä noin 270 vuotta vanhasta ikonista viime vuosina maalatut erikieliset toisinnot tuovat kuva-
Valokuvataiteilija Nelli Palomäen Otteita-näyttely on avautunut Turun taidemuseossa, ja se on avoinna 18. tammikuuta 2026 saakka. Näyttelyn keskiössä on aika Valamon luostarissa.