Suomen evankelis–luterilaista kirkkoa koskeva yhteistoimintalaki tulee voimaan vuoden 2026 alusta. Evankelis–luterilaisessa kirkossa työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta on hoidettu aiemmin työ- ja virkaehtosopimuksen tasoisella yhteistoimintasopimuksella – kuten Suomen ortodoksisessa kirkossa tällä hetkellä.
Suomen ortodoksisen kirkon lakimies Jouni Heino kertoo yhteistoimintalain olleen esillä kirkolliskokousseminaarissa 2024.
– Tuolloin yhteistoimintaneuvotteluja koskevaa lakiasiaa ei pidetty ajankohtaisena.
Keskushallintoa koskevat muutosneuvottelut käynnissä
Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus päätti keskushallinnon henkilöstöä koskevien muutosneuvotteluiden aloittamisesta 22. lokakuuta 2025. Ensimmäinen muutosneuvottelu pidettiin perjantaina 3.lokakuuta 2025. Kirkon keskushallinnossa työskentelee noin 35 henkilöä.
Tällaisenaan yhteistoimintalaki tarkoittaisi Suomen ortodoksisen kirkon osalta, että sen piiriin kuuluisivat kirkon keskushallinnon lisäksi Helsingin ortodoksinen seurakunta ja mahdollisesti Joensuun ortodoksinen seurakunta.
– Yhteistoimintalain soveltaminen edellyttää, että julkisyhteisöllä on vähintään 20 säännöllisesti työskentelevää henkilöä – heidän työtuntiensa määrästä riippumatta, Heino sanoo.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on tänä syksynä tiedustellut ortodoksisen kirkon tilannetta yhteistoiminnan järjestämisessä evankelis–luterilaisen kirkon yhteistoimintalakiesityksen valiokuntakuulemiseen liittyen. Ministeriölle on tuolloin ilmoitettu, että asia on ollut esillä 2024 kirkolliskokousseminaarissa. Tarvetta lain tasoiselle yhteistoiminnan sääntelylle ei ole tullut esille, Heni sanoo.
– Jos kirkkomme haluaa esiintyä tässä suhteessa rinta rinnan muiden julkisyhteisöjen kanssa, niin tällainen askel saattaa jollakin aikataululla olla perusteltua ottaa, sanoo Heino.
Muutosneuvotteluiden taustalla ovat huomattavan suuret leikkaukset kirkon saamaan valtionapuun.
– Yhteistoimintalain soveltaminen edellyttää, että julkisyhteisöllä on vähintään 20 säännöllisesti työskentelevää henkilöä – heidän työtuntiensa määrästä riippumatta.
Suomen ortodoksisen kirkon keskushallinnon ja kirkon järjestöjen palveluksessa olevien luottamusmies Annakaisa Onatsu katsoo, että vastaava laki olisi tervetullut myös Suomen ortodoksiseen kirkkoon.
– Voisi toivoa, että luterilaisen kirkon vanavedessä päästäisiin siihen. Meidän yksittäisissä seurakunnissamme työntekijöiden määrä on sen verran pieni, että olisi tärkeä saada laki sovellettavaksi myös pienissä työyhteisöissä.
Onatsu huomauttaa, että sama 20 henkilön rajaus on käytössä myös yleisessä yhteistoimintalaissa.
– Voi olla vaikeaa saada sovittua lakia sovellettavaksi pienemmissä työyhteisössä, ja sikäli meidän kirkossamme saattaisi jäädä aika monta yksikköä kuitenkin lain ulkopuolelle, Onatsu sanoo.
"Eritoten kirkon piirissä pitää vallita reilu peli"
Rikosoikeuden emeritusprofessori ja Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen jäsen Matti Tolvanen kannattaa niin ikään yhteistoimintalakia Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Hän olettaa, että vuonna 2024 yhteistoimintalakiasia saattoi jäädä arkkipiispanvaalin jalkoihin. Tuolloin Suomen ortodoksisen kirkon päämieheksi valittiin arkkipiispa Elia.
– Mielestäni laki selkiyttäisi asioita. Uuden kirkolliskokouksen 2027 myötä tämä asia tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn, ja asian valmistelu voitaisiin aloittaa jo nyt, sanoo Tolvanen.
– Uskon, että vastaava kirkkoamme koskeva laki menisi helpostikin läpi eduskunnassa. Lisäksi lain valmistelu olisi suhteellisen helppoa, kun evankelis–luterilaisen kirkon uuden lain myötä on nyt olemassa valmis malli. En näe, millaisia vasta-argumentteja voisi esittää lain edistämiselle: kirkossa työsuhde on ihan samalainen työsuhde kuin muuallakin – hengellinen puoli on eri asia.
Matti Tolvanen näkee, että ilman lakia kirkolle voi aiheutua pahimmillaan mainehaittaa työsuhteisiin liittyvien riitojen muodossa.
– Eritoten kirkon piirissä pitää vallita reilu peli, muutenhan kirkko joutuu varsin erikoiseen valoon – samoin kuin sen uskottavuus. Lisäksi pitää ottaa huomioon kirkon houkuttelevuus työnantajana: jo nyt on vaikea saada esimerkiksi pappien ja kanttoreiden paikkoja täytettyä.
Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimuksessa ei ole esimerkiksi määritelty työnantajalle sanktioita muutosneuvotteluden toteuttamiseen liittyen, kun taas lakiin ne on kirjattu.
Evankelis-luterilaista kirkkoa koskeva uusi laki sisältää muun muassa muita yhteistoimintalakeja vastaavat seuraamusjärjestelmät. Esimerkiksi irtisanotut työntekijät ovat jatkossa oikeutettuja rahalliseen hyvitykseen, jos työnantaja ei ole käynyt muutosneuvotteluja ennen irtisanomista.
Yhteistoimintavelvoitteen olennainen rikkominen voi johtaa myös rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
Suomen evankelis–luterilaista kirkkoa koskevan uuden lain kuvaillaan modernisoivan yhteistoimintaa kirkon työpaikoilla: työntekijöiden neuvotteluoikeudet paranevat, minkä lisäksi lain myötä tulee myös seuraamusjärjestelmä yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Kuitenkin evankelis–luterilaisessa kirkossa puolet seurakunnista jää lain soveltamisalan ulkopuolelle.