Arki & ihmiset

– Meidän aikamme kaipaa kipeästi paluuta pyhien isien luovan uskollisuuden henkeen. Samoin kuin eräs autuas piispa Stalinin vainojen aikana meidänkin tulee kysyä itseltämme, kenelle me olemme uskollisia: Kristukselle vai jollekin muulle, sanoo 70 vuotta täyttävä rovasti Jarmo Hakkarainen.
Matkailualan restonomiksi vuoden 2024 lopussa valmistunut isä Nemanja Balčin käsitteli opinnäytetyössään pyhiinvaellusmatkoja. Hänen mielestään pyhiinvaelluksessa olennaisinta on pyhyyden kohtaaminen eikä esimerkiksi matkustusmuoto. Samaa mieltä on useilla pyhiinvaelluksilla käynyt Anna
Intohimo tekstiilitaiteeseen vei Marija Vukosavljevićin käsi- ja taideteolliseen akatemiaan ja Jumalan kaipuu noviisiksi Gradacin nunnaluostariin. Elämä kuitenkin kuljetti takaisin maailmaan ja kasvatti omaleimaiseksi ikonitaiteilijaksi.
Palaamme Kirkkomme aarteita -juttusarjassa vuoteen 1934. Tarkastelun kohteena on tällä kertaa valokuva arkkipiispa Hermanista Valamon luostarissa jumalanpalveluspuvussaan, joka kuuluu Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispalle.
Korsossa asuva Aleksandra Viskari täytti 104 vuotta elokuussa 2024. Alun perin Suojärven Ignoilasta kotoisin oleva Viskari on nähnyt elämänsä aikana niin talvisodan, jatkosodan, koronapandemian kuin Tikkurilan ortodoksisen kirkon rakentamisen.
Haminan piispa Sergei toimitti Uspenskin katedraalissa viimeisen liturgiansa Helsingin hiippakunnan apulaispiispana sunnuntaina 29.12. 2024. Piispa Sergei ehti toimia kolme vuotta Helsingin hiippakunnan apulaispiispana ja sitä ennen lähes neljännesvuosisadan Valamon luostarin johtajana eli
Perinteinen motanka-nukke on Ukrainassa toivon, hyvyyden ja vaurauden symboli. Ristin muotoon valmistettu motanka edustaa myös sukupolvien välistä yhteyttä ja menneiden sukupolvien naisenergiaa.
Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari on Suomen ainoa ortodoksinen naisluostari. Luostarissa asuu tällä hetkellä 12 sisarta. Yksi heistä on 91-vuotias skeemanunna Melania, jonka jouluiloa kertyneet ikävuodet eivät lainkaan himmennä.
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia kertoo sekä joulusuunnitelmistaan että vuosikymmenten varrella kertyneistä joulumuistoistaan.
Tuupovaaran Pirttijärvellä sijaitsevan Rauniopesä-kivirakennelman kupeeseen tehtiin vuonna 2016 Tuupovaaran ensimmäinen ulos rakennettu jouluseimi. Sen ovat ideoineet ja hahmot talkootyönä tehneet Irma Huovinen ja Raija Tuupanen.
Ortodoksisessa Hoivakoti Helenassa kuljetaan rauhaisin askelin kohti joulun juhlaa. Suurelle osalle asukkaista jumalanpalvelukset ovat erottamaton osa hyvää hoitoa.
Konevitsan luostarin entinen evakkopaikka Hiekan tilan tilakeskus on tullut myyntiin, ja sen hintalappu liki puoli miljoonaa euroa. Aamun Koitto muistelee luostarin vaiheita Hiekassa.
Valamon luostarille lahjoitettu pyhittäjä Serafim Sarovilaisen tsasouna pystytetään uudelleen hautausmaan ohitse kulkevan tien viereen rukousmetsän laidassa.
”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14). Vapahtajamme sanat kaikuvat tänään, kansainvälisenä YK:n lasten oikeuksien päivänä, erityisen voimakkaasti. Ne eivät ole pelkkä käsky, vaan kutsu syvempään ymmärrykseen
Ortodoksisten nuorten liiton kyselyssä lapsille ja nuorille kävi ilmi, että näkemykset kirkosta ja sen toiminnasta ovat myönteisiä, vaikka kehittämisenkin varaa on.
Uspenskin katedraali on paitsi Helsingin ortodoksisen seurakunnan, myös koko Suomen ortodoksisen kirkon pääkatedraali. Pyhäkkö on myös suosittu turistikohde, ja ensi keväänä sinne on tulossa pääsymaksu. Maksu ei koske jumalanpalveluksiin saapujia tai muita rukoilijoita, mutta käytännön toteutus
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry myöntää anomusten perusteella palkitsemisia vuosittain nuorisotyön parissa ansioituneille. Tänä vuonna vuoden kerho löytyy Taipaleen seurakunnasta, vuoden ohjaaja on Inka Oikarinen ja hopeisen ansiomerkin saa kolme henkilöä.
Jokapäiväinen leipämme on Valamon Ystävät ry:n 1,5-vuotinen hanke, jota tukee Taiteen edistämiskeskus. Avustuksen turvin Valamossa on työskennellyt palkkioperusteisesti viisi taiteilijaa. Lisäksi 11 taiteilijaa sai viikon mittaiseen työskentelyyn oikeuttavan stipendin. Ortodoksisen taiteilijan
Isä Serhii Danilovin perhe pakeni Venäjän hyökkäyssotaa Suomeen viime vuonna. Nyt hän palvelee kirkkomme ensimmäisenä ukrainaa äidinkielenään puhuvana pappina. Millaisia ajatuksia hänessä herättävät ukrainalaisen ja venälä­­istaustaisen kirkkokansan suhteet ja Suomen ortodoksisen kirkon
Ortodoksinen kirkko ei suosi halloweenin viettoa. Uskonnonopettaja Inkeri Remsu kertoo, miten hän työssään tasapainoilee ympäröivän halloween-riehan ja ortodoksisen opetuksen välillä.
Ortodoksikristitty voi kuulla tähän aikaan vuodesta ihmettelyä siitä, miksi kirkkomme ei suosi Halloweenin viettoa.
Viestinnän asiantuntija Katja Lösöstä työllistää parhaillaan Itä-Suomen ortodoksikarjalaista kulttuuriperintöä käsittelevä Ristikanza-dokumenttiprojekti. Juuristaan huolimatta hän on monien muiden karjalaistaustaisten tavoin joutunut maalittamisen kohteeksi, sillä ääriajattelu on saanut jalansijaa
Hautaustoimistojen rooli on kasvanut merkittävästi myös ortodoksien hautajaisjärjestelyissä. Niiden osalta tulisi kuitenkin olla ensimmäiseksi yhteydessä omaan seurakuntaan. Ortodoksisen kirkon runsaudesta löytyy myös suuri aarre, joka tulee avuksi kuoleman kohdatessa – ja soveltuu usein myös
Ortodoksisen kirkon jäseniä muuttaa myös Suomen paikalliskirkon alueelle, mutta samaan aikaan julkinen keskustelu maahanmuutosta on koventunut. Nyt kirkkoherra, isä Ioannis Lampropoulos ja kanttori Sofia Laukkanen kertovat omista kokemuksistaan.
Tilaa aihepiirin Arki & ihmiset RSS-syöte