Neuvotteluiden piirissä on kirkon palvelukeskuksen, Ortodoksisen seminaarin ja kaikkien hiippakuntien henkilöstö piispoja lukuun ottamatta. Muutosneuvottelut eivät koske seurakuntia.
Muutosneuvotteluissa tarkastellaan mm. töiden ja toimintojen uudelleenjärjestelyn mahdollisuuksia ja kiinteistökustannusten vähentämistä. Myös lomautukset ovat mahdollisia. Viimesijaisena keinona voidaan turvautua henkilöstön vähentämiseen. Mahdollista henkilöstön vähennystarvetta ei ole neuvotteluiden käynnistyessä vielä mahdollista arvioida.
Taustalla kirkon valtionapuun kohdennetut leikkaukset
Suomen ortodoksisen kirkon saamaan valtionapuun on kohdennettu merkittäviä heikennyksiä.
Vuonna 2023 kuluttajahintaindeksin mukaan tehtävää määrärahan korotusta vähennettiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämä astui voimaan vuonna 2024 ja sen vaikutus ulottuu vuoteen 2026.
Vuoden 2025 alusta alkaen valtionavun lähtötasoa (2 771 000 euroa) leikattiin 392 000 eurolla.
Valtionapu on muodostanut noin 35% kirkon keskusrahaston tuloista. Lähtötason uudelleen määrittely leikkasi avustuksesta noin 14%.
Leikkausten perusteluna on käytetty ennustettua ortodoksisten seurakuntien kirkollisverojen kasvua. Kasvu on kuitenkin jäänyt merkittävästi ennustettua heikommaksi. Lisäksi verotulot kohdistuvat ortodoksisiin seurakuntiin, mutta leikkausesitys koskee Suomen ortodoksisen kirkon eli keskusrahaston tuloja.
Tässä vaikeassa tilanteessa vuoden 2024 kirkolliskokous päätti, että vuoden 2025 kirkolliskokoukselle valmistellaan esitys rakenteellisista muutoksista, joilla kirkon talous saadaan kestävälle pohjalle.
Kirkon taloustyöryhmä on yhdessä palvelukeskuksen johtajan kanssa käynyt läpi kirkon tulorakenteen, ja menokohteet sekä kartoittanut mahdollisia säästötoimenpiteitä.
Tämän valmistelutyön aikana on saapunut tieto siitä, että kirkon valtionapuun esitetään vielä kolmatta merkittävää heikennystä. Valtioneuvoston talousarviossa esitetään 200 000 euron lisäleikkausta vuosille 2026 ja 2027. Mikäli tämä toteutuu, kirkon valtionapuun kohdentuu jo yli 21% leikkaus vuoteen 2023 verrattuna.
Nyt käynnistettävissä muutosneuvotteluissa pyritään etsimään kirkon keskushallinnon kulurakenteesta välttämättömiä, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä syntyviä säästöjä kirkon yhteisten toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi.