Marraskuun lopussa kokoontuvan kirkolliskokouksen on määrä päättää Kuopiossa Karjalankadulla sijaitsevan Suomen ortodoksisen kirkon keskustalon kiinteistön kohtalosta. Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle keskustalosta luopumista.
Keskustalossa toimii tällä hetkellä kirkkomuseo RIISA:n lisäksi muun muassa Kuopion ja Karjalan hiippakunta, kirkollishallituksen kanslia sekä taloustoimisto ja keskusrekisteri. RIISA:n osalta tilakysymyksen ratkaisee kirkkomuseon säätiön hallitus.
Kirkon keskushallinnon sijaintipaikka on ollut spekulaatioiden kohteena jo vuosia. Nyt osa kirkon keskustalon työntekijöistä on laatinut yhteisen kannanoton, jossa he ilmaisevat mielipiteensä työpaikkansa mahdollisesta siirtymisestä Kuopiosta Helsinkiin.
Kaikkiaan 11 kirkon keskusrekisterin ja taloustoimiston työntekijää sekä kirkollishallituksen hallintosihteeri ovat allekirjoittaneet yhteisen kannanoton, jossa huomautetaan heti alkuun, että Helsingissä Liisankadulla sijaitsevat arkkipiispan kanslian tilat ovat mitoitettu tällä hetkellä arkkipiispalle ja hänen henkilöstölleen. Mikäli Kuopiossa sijaitsevan keskustalon henkilöstö siirrettäisiin Helsinkiin, tulisi sinne hankkia henkilökunnalle soveltuvat tilat.
Työntekijät kysyvät, saavutetaanko toimintojen Helsinkiin siirrolla taloudellisia säästöjä, koska Helsingissä esimerkiksi vuokratilojen hintataso on huomattavasti korkeampi kuin Kuopiossa, samoin kuin Helsingin palkkataso. Kustannuksia aiheutuisi myös mahdollisten uusien työntekijöiden perehdytyksestä ja koulutuksesta.
– Henkilöstö kokee, että heille on kertynyt vuosien saatossa vahva erityisosaaminen yritysmaailmasta poikkeavista seurakunnista ja kirkosta. Tämä osaaminen menetettäisiin, mikäli keskushallinto siirtyisi Kuopiosta Helsinkiin. Uusien työntekijöiden palkkaaminen ja perehdyttäminen tulisi kirkolle kalliiksi sanoo hallintosihteeri Annaleea Kemppainen.
Työntekijät tuovat esiin myös inhimilliset näkökulmat.
”Työntekijöiden kodit ja perheet ovat Kuopiossa ja Savossa. Henkilöstön näkökulmasta tehtävien siirto Helsinkiin ei tuo kirkon toimintaan lisäarvoa tai taloudellista säästöä. Huomioon on hyvä ottaa myös, että seurakunnat, joita keskushallinto palvelee, sijaitsevat eri puolella Suomea. Nykyisinkin kaikki materiaali seurakuntien ja keskushallinnon välillä kulkee sähköisesti”, kuuluu työntekijöiden näkemys.
Kirkon keskustalossa työskentelee päivittäin noin 20 henkilöä.
Jo nyt tehdään etätöitä
Työntekijöiden kannanotossa todetaan niin ikään, että nykymaailmassa toimitilojen merkitys on etätöiden myötä aivan erilainen kuin se oli menneinä vuosikymmeninä. Suurin osa Karjalankadulla työskentelevistä tekee tälläkin hetkellä töitä osittain etänä.
Kannanoton laatineet työntekijät eivät koe ongelmaksi siirtyä Kuopiossa sijaitseviin pienempiin ja edullisempiin toimistotiloihin. Lisätoiveena mainitaan erityisesti terveellinen sisäilma, sillä nykyisissä toimitiloissa on ilmennyt ongelmia sisäilman kanssa jo pitkään.
Lopuksi työntekijät vakuuttavat keskushallinnon henkilöstön osallistuvan omalla panoksellaan kirkon säästötalkoisiin kehittämällä toimintoja ja sähköisiä työkaluja palvelemaan seurakuntien ja kirkon tarpeita – mahdollisimman kustannustehokkaasti.
”Olemme valmiina muutoksiin, mutta toivomme, että päätökset keskushallinnon tulevaisuuden suhteen tehdään harkitusti, perustellusti ja taloudellinen sekä inhimillinen näkökulma huomioon ottaen”, kuuluu loppukaneetti.
Kirkon keskushallinnon työntekijöiden laatiman dokumentin ovat allekirjoittaneet hallintosihteeri Annaleea Kemppainen, rekisterisihteerit Sanna Heiskanen ja Sari Iivanainen, taloussihteerit Sari Korhonen, Riitta Nikkilä, Paula Piispanen, Eija Tiilikainen, Leena Ursinius ja Outi Väätäinen sekä toimistosihteerit Helena Lippo ja Päivi Majuri. *
Edessä olisi miljoonaremontti
Mikäli kirkon keskustalosta ei luovuta, edessä on miljoonia maksava remontti tilanteessa, jossa Suomen ortodoksisen kirkon valtionapua on leikattu radikaalisti. Keskustalon korjauksen hinnaksi on arvioitu 3,3 miljoonaa euroa.
Valtionavun lähtötaso arvioitiin uudelleen vuodelle 2025, ja kyseisen heikennyksen kokonaissumma on 389 000 euroa. Lisäksi hallitus on tehnyt esityksen 200 000 € lisäleikkauksesta, joka koskisi vuosia 2026–2027 ja on todennäköistä, että myös tämä leikkaus toteutuu.
Tällä hetkellä ovat meneillään kirkon keskushallinnon muutosneuvottelut, jotka koskevat on noin 35:ttä kirkon palvelukeskuksen, Ortodoksisen seminaarin ja kaikkien hiippakuntien henkilöstöä – piispoja lukuun ottamatta. Muutosneuvottelut eivät myöskään koske seurakuntia.
* Aamun Koitto julkaisee kannanoton allekirjoittaneiden nimet heidän suostumuksellaan.
Pääkuvassa ylhäällä kirkon keskustalon työntekijöitä: Annaleea Kemppainen (vas.), Outi Väätäinen, Riitta Nikkilä ja Sari Korhonen. Kuva: Joni Ylimäki