Suomen ortodoksisen kirkon keskustalo Karjalankadulla Kuopiossa vaatii peruskorjausta seuraavan vuosikymmenen aikana. Akuutteja ongelmia aiheuttaa tällä hetkellä heikkolaatuinen sisäilma.
Helsingin ortodoksisella seurakunnalla ei ole mitään tekemistä hankkeen kanssa. "Tässä maailmantilanteessa on erityisen tärkeä mainita, että kyseessä on Moskovan patriarkaatin alaisen seurakunnan hanke", toteaa seurakuntamme kirkkoherra Markku Salminen.
Tässä artikkelissa tutustutaan kolmen viime vuonna jäsenmäärältään kasvaneen ja kolmen supistuneen seurakunnan tilastotietoihin. Lisäksi pohditaan joitakin alueellisten eroavaisuuksien syitä ja tarkastellaan lyhyesti seurakuntakasvun kysymyksiä.
Jokaisen tulee voida tuntea olonsa turvalliseksi kirkossa, mutta miten tämä toteutuu? Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry teetti viime syksynä nuorisokyselyn, jonka tuloksista selviää, että 13–29-vuotiaista vastaajista noin 10 %
oli itse kokenut tai huomannut syrjintää tai ennakkoluuloja
Dexter: Original Sin -mainoskampanjassa käytetty ja sittemmin Helsingin ortodoksisen seurakunnan vaatimuksesta sosiaalisesta mediasta poistettu kuva on vähintäänkin monitulkintainen. Jutun julkaisun jälkeen tuli tieto, että Helsingin ortodoksisen seurakunnan viestintä oli vastaanottanut virallisen
Jeesus-lapsen Jerusalemin temppeliintuomisen juhla 2.2. on yksi kirkkovuoden suurista juhlista, ja myös kansainvälinen ortodoksisten nuorten päivä.
Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin sai merkkipäivänsä johdosta onnittelukirjeen ekumeeniselta patriarkka Bartolomeokselta.
Rakastetun pyhän elämä osoittaa, että Jumalan hulluus on ihmisten viisautta kallisarvoisempaa. Hänen muistopäiväänsä vietetään Suomen ortodoksisessa kirkossa 24. tammikuuta.
Arkkipiispa Elian 14.1.2025 pitämä opetuspuhe on luettavissa myös viroksi. Arkkipiispa Elia piti opetuspuheensa Tallinnassa pyhän marttyyripiispa Platonin juhlassa.
Suomen ortodoksisen kirkon tuoreissa jäsentilastoissa muutama seurakunta nousee esiin positiivisessa mielessä. Missä piilee onnistumisen salaisuus? Muuttoliike selittää kasvua omalta osaltaan, mutta jotakin muutakin tarvitaan.
14. tammikuuta ei ole ainoastaan pyhän marttyyripiispa Platonin muistopäivä, vaan myös arkkipiispa Hermanin kuolinpäivä.
Pohdittaessa naisdiakonaatin mahdollisuutta Suomen ortodoksisessa kirkossa, on varsin selvää, että päätösten tulee perustua kirkon traditioon ja perinteen synodaaliseen tulkintaan, joka huomioi sekä kirkon että ihmisten tarpeet. Päätökset eivät voi perustua pelkoon, epäluuloihin tai suuriin
Naisdiakonaatista on käyty pitkään keskustelua teologian, historian ja käytännön näkökulmista. Teemaa on käsitelty kirkollisissa keskustelunavauksissa ja seminaareissa. Vilkasta keskustelua on käyty myös keskustelupalstoilla ja kahvipöydissä niin Suomessa kuin muuallakin.
Marraskuun 2024 kirkolliskokouksessa päätettiin laatia selvitys naisdiakonaatista piispainkokousta varten. Aihe on herättänyt vilkasta keskustelua viran luonteesta ja tarpeellisuudesta. Näitä teemoja pohtii myös isä Marko Mäkinen kolmessa artikkelissaan. Ensimmäinen osa käsittelee naisdiakonaatin
Vesi on yksi vanhimmista ja yleisimmistä uskonnollisista symboleista, ja se kantaakin monia eri merkityksiä.
BartolomeosJumalan armosta Konstantinopolin, Uuden Rooman, arkkipiispa ja Ekumeeninen patriarkkaKoko Kirkon täyteydelleArmoa, laupeutta ja rauhaaBetlehemissä syntyneeltä Vapahtaja Kristukselta
Suomen ortodoksisen kirkon toimessa olevat piispat ovat julkaisseet perinteiset joulutervehdyksensä Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaksi 2024.
Lammilla ja lähialueella asuvien ortodoksien palvelemiseksi Helsingin ortodoksinen seurakunta aloittaa Helsingin hiippakunnan piispan päätöksellä ja siunauksella jälleen liturgia- eli ehtoollisjumalanpalvelusten toimittamisen Lammilla Athos-säätiön kirkossa.
Arkkipiispa Elian toimeen asettaminen 15. joulukuuta 2024 tallentui paitsi uutisiin, kuviin ja some-virtaan, myös sydämiin. Historiallista juhlaliturgiaa oli saapunut seuraamaan Uspenskin katedraaliin satoja ihmisiä, ja etäyhteyksien päässä tunnelmaan eläytyi noin 4 000 katsojaa.
Sunnuntai 15. joulukuuta muodostuu yhdeksi Suomen ortodoksisen kirkon virstanpylvääksi, kun arkkipiispa Elia asetetaan toimeensa Uspenskin katedraalissa. Juhlapalveluksen toimittaa vaikuttava määrä piispoja ja papistoa.
Suomen itsenäisyyspäivää ja rakastetun pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän muistopäivää juhlistetaan 6. joulukuuta.
Rakastettu pyhä toimi Myrrassa piispana, vaikka joutuikin välillä maanpakoon. Hänen muistopäiväänsä vietetään 6. joulukuuta.