Yli 3000 vuotta sitten Aurinko ”pysyi aloillaan” taivaalla, kunnes israelilaiset olivat voittaneet Gibeonissa käydyn taistelun amorilaisia vastaan. Mitä tuolloin oikein tapahtui? Entä mikä tuhosi Sodoman ja Gomorran? Tai aiheutti vedenpaisumuksen? Ja mikä oli joulun tähti? Markus Hotakainen ja
Pyhistä ihmisistä kirjoitetut elämäkerrat eli hagiografiat ovat edelleen mielenkiintoisia kertomuksia, jotka tuovat esiin heidän elämänsä keskeiset tapahtumat.
Lily Hankia vieraili Lintulassa ja Valamossa muotokuvamaalarina 1970-luvulla
Kirkkomme aarteita -sarjassa tutustutaan Emil Nestor Setälälle 27.2.1924 lahjoitettuun albumiin.
Raili Gothónin kirjoittama elämäkerta nostaa esiin myös elämän rosoisuuden ja keskeneräisyyden.
Kirkkomme muistaa 12. kesäkuuta pyhittäjä Arseni Konevitsalaista (k.1447), jota kunnioitetaan yhtenä Karjalan valistajista. Kirkkomme aarteita -sarja esittelee pyhittäjä Arsenin muistoarkun peitteen.
Uutuuskirja esittelee Ilkonsaarta ja sen pyhäkköjä.
Traagisen elämän eläneen säveltäjän kuolemasta tulee kuluneeksi 100 vuotta 22.5.2023.
Teokset ovat esillä Taidemuseo Eemilissä 20.5.–24.9.2023 Lapinlahdella.
Juuri ilmestyneen tietokirjan tarkoituksena oli taustoittaa Ukrainan ja Venäjän kirkkopolitiikan keskinäisiä suhteita. Nyt ilmestyessään se on samalla teos siitä, miten kirkkopoliittiset jännitteet johtivat lopulta osaltaan meneillään olevaan sotaan.
Kansallisen veteraanipäivän 27.4. kunniaksi Aamun Koitto tekee pienen katsauksen RIISAn kunniamerkkikokoelmaan. Sieltä löytyy pappien, munkkien ja muiden kirkon työntekijöiden ansiomerkkejä, jotka on myönnetty ansiokkaasta toiminnasta Suomen maanpuolustuksen hyväksi.
"Ihminen ei elä ainoastaan ruoasta. Elämässä tarvitaan myös hengenravintoa", evästää rakentaja-pappismunkki Hariton.
Surento ja Lummo Kati esiintyvät Helsingissä 15. toukokuuta 2023.
Taiteilija ottaa lukijan mukaansa matkalle mielenmaisemaan.
Suuren paaston aikana kuullaan debytoivan ortodoksisäveltäjä Jouni Rantasen kamarimusiikkiteos Ett Ord.
Timo Lehtosen teos sisältää valtavan määrän tietoa vanhoista pyhäköistä.
Kanttori Stiina Hakosen tutkimusretki serbialaiseen kirkkolaulusävelmistöön huipentui suomenkieliseen sovitukseen kaksiäänisestä liturgiasta.
Ortodoksisen kulttuurin säätiö järjestää näyttelyn osasta graafikko Pentti Oksasen töistä. Näyttelyn ideana on esitellä, millaista ortodoksista kirkkoarkkitehtuuria Suomen alueella on.
Tänä vuonna kirkkomme viettää kanonisen asemamme 100-vuotisjuhlavuotta Ekumeenisen patriarkaatin vuonna 1923 antaman Tomos-asiakirjan muistoksi. Juhlavuoden alkuun 14.1.
Oikea kultakaivos kaikille ikonimaalareille on tämä kaksikielinen kultausopas. Tällaista käytännön käsikirjaa on kaivattu. Siitä voivat ammentaa ideoita sekä edistyneet että aloittelevat maalarit. Samalla se ihastuttaa kauniilla ulkoasullaan ja runsaalla kuvituksellaan.
Kuvataiteilija Anne Puronmaa kohtasi Lintulan luostarissa houkkien maailman. Kosketuksesta syntyi syvä maalausten sarja.
Ukrainan sodan julmuus merkitsee Lvivissä asuvalle kuvataiteilija Yaryna Movchanille tuhoa, jota hän ei kykene ymmärtämään. Suljetut silmät hänen taiteessaan viittaavat sisäisyyteen ja pyhyyden kokemisen iloon.
Muusikko Muska Babitzinin elämäkerta valottaa emigranttiperheen taustoja.
Ortodoksisen kirkkomusiikin professori emerita Hilkka Seppälä luennoi Ortodoksisen veljestön talvipäivillä Kotkassa sunnuntaina 4. joulukuuta.