Suomen ortodoksisen kirkon keskushallinnon työntekijöille on kerrottu mahdollisesti edessä olevista muutosneuvotteluista. Asia oli esillä keskushallinnon henkilöstölle suunnatussa kokouksessa keskiviikkona 3. syyskuuta 2025.
Kirkon keskushallinnossa työskentelee noin 35 ihmistä, ja siihen kuuluvat kirkon palvelukeskuksen henkilöstön lisäksi piispat sekä Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa sijaitsevien hiippakuntakanslioiden henkilöstö samoin kuin Joensuussa sijaitsevan Ortodoksisen seminaarin henkilöstö.
Kuitenkin asia vaatii edetäkseen ensin kirkollishallituksen käsittelyn. Lopullinen varmuus saadaan 24.11.2025 alkavan kirkolliskokouksen myötä, jolloin kirkolliskokous päättää muun muassa seuraavan vuoden budjetista.
Kirkon lakimies Jouni Heinon mukaan mahdolliset henkilöstövaikutukset – kuten esimerkiksi lomauttamiset, osa-aikaistamiset tai jopa irtisanomiset – alkaisivat realisoitua aikaisintaan loppuvuodesta tai vuodenvaihteessa, mikäli niihin olisi välttämätöntä ryhtyä.
Keskushallinnon työntekijöitä koskevat mahdolliset muutosneuvottelut käytäisiin kirkon työehtosopimuksen mukaisesti. Työehtosopimus ei koske palvelukeskuksen johtajaa tai kirkon lakimiestä, vaan heidän osaltaan vastaavat neuvottelut käytäisiin kirkollishallituksen kanssa.
Vastauksena kokoukseen osallistujan tiedusteluun Heino kertoi, että mahdolliset muutosneuvottelut eivät koskisi suoraan esimerkiksi hiippakuntien piispoja, sillä heillä on voimassa toimeksiantosuhde – ei siis työsopimuslain tarkoittama työsuhde.
Suomen ortodoksisessa kirkossa on tällä hetkellä kolme toimessa olevaa piispaa: Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni sekä Oulun metropoliitan tehtäviä hoitava Haminan piispa Sergei.
Jo kaksi merkittävää leikkausta
Säästöpaineet ovat iskeneet myös Suomen ortodoksiseen kirkkoon eritoten siksi, että valtionavustuksia on leikattu viime aikoina pariinkin otteeseen.
Kirkon keskushallinnon tulot lepäävät pitkälti seurakuntien maksamien keskusrahastomaksujen ja valtionavustusten varassa. Kirkon keskushallinnon 7,8 miljoonan suuruisesta budjetista valtion tuen osuus on ollut 30 prosenttia.
Kirkon keskushallinnon valtionavustukseen on kohdistunut tänä vuonna jo kaksi leikkausta.
Ensinnäkin valtion osuutta ei koroteta kuluttajahintaindeksin mukaan, kuten aikaisemmin oli sovittu, vaan indeksistä vähennetään yksi prosenttiyksikkö. Tämä koskee vuosia 2024–2026.
Kuitenkin merkittävämpi muutos on se, että valtionavun lähtötaso arvioitiin uudelleen vuodelle 2025. Kyseisen heikennyksen kokonaissumma on 389 000 euroa.
Ratkaisua perustetiin valtion tekemillä muutoksilla, jotka vaikuttivat seurakuntien veropohjaan ja tuloon, joita seurakunnat saavat kirkollisveroina. Kirkollisveroista kannettavan keskusrahastomaksun nousu ei kuitenkaan riitä kompensoimaan tulojen menetystä.
Lisäksi hallitus on tehnyt esityksen 200 000 € lisäleikkauksesta, joka koskisi vuosia 2026–2027. Kirkollishallitus lausui asiasta viime viikolla, mutta on todennäköistä, että tämä leikkaus toteutuu.
Lisäksi budjettineuvotteluiden alla kuultiin valtionvarainministeri Riikka Purran poliittinen keskustelunavaus, jossa väläyteltiin vielä jopa 200 000 lisäleikkauksia vuosille 2026–2027. Tätä lisäleikkausta ei kuitenkaan ollut mainittu esimerkiksi Ylen listauksessa, jossa oli lueteltu kaikki suurimmat säästökohteet. Aamun Koiton saamien alustavien tietojen mukaan valtiovarainministerin esittämä lisäleikkaus ei menestynyt hallituksen budjettineuvotteluissa.
Virallinen asema lainsäädännössä
Kirkon on kyettävä suoriutumaan ainakin sille säädetyistä lakisääteisistä toiminnoista. Suomen ortodoksisella kirkolla on virallinen asema Suomen lainsäädännössä, ja sillä on oikeus kerätä kirkollisveroa.
Mahdollisina säästökohteina on aiemmin väläytelty esimerkiksi joistakin kirkon omistamista kiinteistöistä luopumista. Tässä yhteydessä on ollut esillä kirkon Kuopiossa sijaitsevan keskustalon kohtalo. Kirkon palvelukeskuksen lisäksi rakennuksessa toimii muun muassa Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA.
On todennäköistä, että säästömahdollisuuksia tullaan vielä kartoittamaan kustannuspaikkakohtaisesti.
Pääkuva 1 ylhäällä: Kirkon palvelukeskuksen lisäksi keskustalon rakennuksessa toimii Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA. Kuva: Maria Hattunen
Pääkuva 2 ylhäällä: Suomen ortodoksisen kirkon keskustalo sijaitsee Karjalankadulla Kuopiossa. Kuva: Joni Ylimäki
Otsikkoa on muokattu 8.9.2025 klo 15:35 vaihtamalla sana "syynä" sanaan "taustalla".