Henkilöstökokouksen aluksi arkkipiispa totesi tilanteen kirkon keskushallinnon työhyvinvoinnin osalta olevan vaikea. Tämä käy selkeästi ilmi Suomen ortodoksisen kirkon keskushallinnon työntekijöiden työhyvinvointia kartoittaneen kyselyn vastauksista.
Kyselyn alustavia tuloksia oli saatavilla jo aiemmin, ja tuolloin vastauksissa mainittiin muun muassa epäasiallinen käytös, pahan puhuminen selän takana ja oman kirkon ja työpaikan ikävänsävyinen ruotiminen julkisuudessa.
Vastikään keskushallinnon henkilökunnalle kerrottiin myös, että luvassa saattavat olla muutosneuvottelut myöhemmin syksyllä.
Kartoitus toteutettiin siten, että työterveyshuollon asiantuntijat haastattelivat keskushallinnon henkilöstä viimeksi kuluneiden kuukausien aikana. Haastattelujen perusteella on koostettu raportti.
– Olen hyvin tietoinen haasteista, ja asiaa käsiteltiin myös kirkollishallinnon istunnossa vastikään. Keskushallinto ja palvelukeskus ovat tärkeä osa kirkkoa, ja nyt on kyse ensisijaisesti ihmisistä eikä organisaatiosta, sanoi arkkipiispa Elia.
Arkkipiispa ilmaisi luottamuksensa palvelukeskuksen johtajaa sekä työntekijöitä kohtaan. Samalla hän korosti, että ei itse ole palvelukeskuksen työntekijöiden esimies, vaan kirkkomme päämiehenä heidän hengellinen isänsä.
Arkkipiispan puheenvuoroista oli kuultavissa huoli nykytilannetta kohtaan, mutta myös sitoutuminen siihen, että tilanteen parantamiseksi ryhdytään konkreettisiin toimenpiteisiin. Henkilöstön vastauksissa mainittiin myös, että aiemmat kyselyt eivät ole johtaneet lopulta mihinkään.
– Minulla ei ole Graalin maljaa, jonka avulla tilanne voitaisiin ratkaista silmänräpäyksessä, mutta toivon voivani olla avuksi. Ihmisten työhyvinvointi on minulle sydämenasia.
Arkkipiispa huomautti, että tilanteen parantamiseksi vaaditut toimenpiteet toteutetaan nykyisen hallintomallin ja johtamisrakenteen sisällä.
Arkkipiispa Elia toi esiin myös kirkon erityislaatuisuuden sekä hengellisenä että maallisena työympäristönä. Hengellisiä paimenia ovat hiippakuntien piispat, joita on toimessa tällä hetkellä kolme: arkkipiispan lisäksi Kuopion ja Karjalan hiippakunnan metropoliitta Arseni ja Oulun metropoliitan tehtäviä hoitava Haminan piispa Sergei.
– Työyhteisönä noudatamme tietenkin Suomen lainsäädäntöä – mutta toisaalta kirkko on myös hengellinen yhteisö. Jokaisen piispan on tunnistettava oma vastuunsa työntekijöiden hyvinvoinnista. Samalla kirkko on monialainen asiantuntijayhteisö, ja osa nykyisistä haasteista liittyy myös tähän.
– Jokaisen piispan on tunnistettava oma vastuunsa työntekijöiden hyvinvoinnista.
Isä esipaimen kertoi, että työhyvinvointiasia on esillä myös piispainkokouksessa.
– Pyrkimyksenä on löytää yhteistyömalli, jonka turvin rakennamme kirkkoa hyvässä sovussa ja yhteisymmärryksessä. On selvää, että kirkossamme pitää olla nollatoleranssi kiusaamisen ja muunkin huonon käytöksen suhteen. Lisäksi edustamme itse kukin kirkkoamme ulospäin. Huono ilmapiiri ei auta esimerkiksi rekrytoinneissa. Lisäksi se ilmenee muun muassa alentuneena työmotivaationa ja lisääntyneinä poissaoloina.
Arkkipiispan mukaan kirkollishallituksen tehtävänä on pohtia suuntaviivoja tilanteen korjaamiseksi. Toistaiseksi ei ole vielä päätetty, millaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin ryhdytään.
On selvää, että kirkossamme pitää olla nollatoleranssi kiusaamisen ja muunkin huonon käytöksen suhteen. Lisäksi edustamme itse kukin kirkkoamme ulospäin.
Kokouksessa tuotiin esiin myös, että keskushallinnon henkilöstön tehtävät ja vastuut ovat lisääntyneet viime vuosina ilman, että henkilöresurssit olisivat kasvaneet vastaavasti.
Matkan varrella roolit ja toimenkuvat ovat saattaneet hämärtyä, minkä lisäksi monilla on vaikeuksia saada pidettyä vuosilomia ja saldovapaita – ja niiden onnistuessakin töihin palatessa odottaa usein kaksinkertainen työkuorma.
Lisäksi närää aiheutti etätyömahdollisuuksien epätasainen jakautuminen, johdon heikko saavutettavuus sekä se, että työntekijät eivät koe tulleensa kuulluiksi omaan työhönsä liittyvissä asioissa. Monia häiritsi myös oman kirkon negatiivisen puiminen tiedotusvälineissä.
Ratkaisuesimerkkeinä mainittiin roolien ja tehtävänkuvien selkiyttäminen, säännölliset palaverit, keskinäinen vuorovaikutus ja konkreettinen puuttuminen nykyisiin ongelmiin.
– Lopuksi haluan sanoa vielä, että jokainen teistä on rakas ja tärkeä sekä kiitoksen arvoinen, arkkipiispa Elia painotti kokouksen päätteeksi.