Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti elokuussa 2024 Ukrainan parlamentin hyväksymän lain. Laki kieltää sellaisten uskonnollisten yhteisöjen toimimisen Ukrainassa, joita johdetaan Ukrainaa vastaan sotaa käyvästä maasta tai jotka tukevat aseellista hyökkäystä Ukrainaa kohtaan suoraan tai epäsuorasti esimerkiksi tukemalla ”venäläistä maailmaa”.
Käytännössä lain tarkoituksena oli kieltää Venäjän ortodoksisen kirkon vaikutus Ukrainassa ja rajoittaa Moskovan patriarkaatin autonomisena kirkkona toimineen Ukrainan ortodoksisen kirkon (UOK) toimintaa. Laki antoi yhdeksän kuukauden siirtymäajan UOK:n seurakunnille katkaista kaikki yhteytensä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon.
Yhdeksän kuukauden siirtymäaika tuli täyteen toukokuun 2025 lopussa eikä laki ollut tuohon mennessä saanut UOK:n seurakuntia vaihtamaan UOK:n alaisuudesta pois. Siirtymäajan jälkeen Ukrainan valtio on ryhtynyt toimiin tutkiakseen UOK:n kirkon yhteyksiä Venäjään.
Ensimmäisenä askeleena Ukrainan State Service of Ukraine for Ethinic Affairs and Freedom of Conscience -palvelu* (DESS) [HH1] tutki, onko UOK:n johto edelleen yhteydessä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon. UOK itse on julistautunut itsenäiseksi – mutta ei autokefaaliseksi – Moskovan alaisuudesta jo toukokuussa 2022. DESS:n kesäkuussa 2025 julkaistun tutkimuksen mukaan UOK on edelleen yhteydessä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon.
Heinäkuussa 2025 UOK:n johtaja, metropoliitta Onufri menetti Ukrainan kansalaisuuden. Päätös perustui lakiin, jonka mukaan Venäjän passin omistaminen on peruste evätä Ukrainan kansalaisuus.
Turvallisuuspalvelun perusteissa vedottiin kuitenkin myös lakiin, jolla uskonnollisia yhteisöjä kielletään olemasta yhteydessä vihamielisiin maihin. Turvallisuuspalvelu syytti Onufria siitä, että hän edelleen piti yllä yhteyksiä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja aktiivisesti vastusti Ukrainan kirkollista itsenäisyyttä Moskovan patriarkaatista ja sen johtajasta patriarkka Kirillistä.
Edellisten tapahtumien seurauksena valtion virasto DESS määräsi UOK:n johdolle heinäkuun 2025 lopussa 30 päivää aikaa erota Moskovan patriarkaatista, ilmaista erimielisyytensä Venäjän ortodoksisen kirkon Pyhän Synodin kanssa ja tuomita Itä-Ukrainan ja Krimin UOK:oon aiemmin kuuluneiden hiippakuntien (eparchy) liittämisen Venäjän ortodoksiseen kirkkoon.
Metropoliitta Onufri ei vastannut näihin vaatimuksiin vaan syytti DESS:iä sekaantumisesta kirkon asioihin.
Koska DESS ei saanut vastausta määräaikaan mennessä, se pyysi oikeutta lakkauttamaan UOK:oon kuuluvan Kiovan metropoliittakunnan. Hallinto-oikeuden käsittely on 30. syyskuuta 2025. Jos kanne menee läpi, menettää Kiovan metropoliittakunta oikeudellisen asemansa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita koko UOK:n lakkauttamista, sillä kirkon johto ja jokainen seurakunta ja luostari ovat rekisteröityneet erikseen Ukrainassa. Ainoastaan UOK:n johto määrättäisiin hallinnollisesti lakkautetuksi.
Käytännössä lakkauttaminen merkitsisi sitä, ettei UOK:n johto voisi enää omistaa kiinteistöjä tai tehdä niistä sopimuksia. Nykyiset sopimukset valtion ja kuntien kanssa olisi lakkautettava, ja johto menettäisi valtion uskonnollisille yhteisöille myöntävät etuoikeudet. UOK:n johto voisi jatkaa toimintaa rekisteröimättömien seurakuntien yhteenliittymänä. Rekisteröityneet UOK:n seurakunnat eivät tähän joukkoon voisi kuulua.
UOK on kritisoinut DESS:n päätöstä määritellä UOK osaksi Venäjän ortodoksista kirkkoa. Kritiikki on perustunut erityisesti väitettyyn DESS:n puuttelliseen asiantuntijuuteen uskonnollisissa kysymyksissä sekä siihen, että arviointi on perustunut pääasiassa venäläisiin eikä ukrainalaisiin lähteisiin.
Seurakuntia ja luostareita rekisteröity erikseen
Jo 1990-luvulla UOK:n kirkossa on pohdittu sitä, mikä olisi poliittisesti hyvä tapa järjestää kirkon rekisteröityminen Ukrainassa. Neuvostoliiton jälkeen kirkon seurakunnat rekisteröityivät yksittäin, mikä antoi mahdollisuuden yksittäisille seurakunnille vaihtaa hallinnollisesti helposti yhdestä ortodoksisesta kirkosta toiseen.
Tuolloin Ukrainassa toimi myös Kiovan patriarkaatti, jota muut ortodoksiset kirkot eivät olleet tunnustaneet. UOK pyrki 1990-luvulla estämään Kiovan patriarkaatin laajentumista ja toivoi, että kirkko olisi voitu rekisteröidä yhtenä kokonaisuutena Ukrainassa, mutta asiassa ei kuitenkaan päästy etenemään.
Nykyisessä tilanteessa se, että UOK:n jokainen hiippakunta, seurakunta ja luostari on rekisteröity erikseen, mahdollistaa sen, että yksittäiset seurakunnat voivat edelleen vaihtaa omalla päätöksellään ortodoksisesta kirkosta toiseen.
Suhteessa valtioon UOK:n rakenne tarkoittaa sitä, että koko UOK:a ei voida kieltää Ukrainassa yhdellä oikeuden päätöksellä. Tästä syystä Ukrainan valtion virasto on lähtenyt testaamaan vuoden 2024 lakia ensin Kiovan metropoliittakuntaa, eli UOK:n johtoa kohtaan.
Jos UOK:n johto julistetaan laittomaksi, se menettää virallisen asemansa yhteiskunnassa eikä voi hallinnollisesti johtaa siihen kuuluvia hiippakuntia tai seurakuntia. Pohjimmaisiin kysymyksiin Ukrainan ortodoksisuuden suunnasta, UOK:n suhteista Venäjään ja kirkollisesti oikeudenmukaisesta järjestäytymisestä hallinnon päätös on jälleen yksi etappi suurten kiistojen keskellä.
* [HH1] Vapaasti suomennettuna Etnisen politiikan ja omantunnon vapauden palvelu
Kuvituskuva ylhäällä: UOK:n johtaja, metropoliitta Onufri menetti Ukrainan kansalaisuuden heinäkuussa 2025. Kuva on otettu Kiovan kasteen juhlan yhteydessä 2019.