Kirkollishallitus käsitteli kirkkomuseo RIISAa koskevia asioita syyskauden ensimmäisessä kokouksessaan 28.elokuuta 2025. Esillä olivat kirkon ja kirkkomuseon säätiön välisen yhteistoimintasopimuksen vuosittainen arviointi sekä RIISAn toiminnan kehittämistä koskeva kirkolliskokousaloite.
Kirkollishallitus hyväksyi raportin yhteistoimintasopimuksen toteutumisesta, mutta edellytti säätiöltä vielä tämän vuoden aikana lisäselvityksiä kirkon avustuksella katettavista kustannuksista sekä säätiön omarahoitusosuudesta. Näiden tulee ilmetä lisäraportissa ”selkeästi”, kirkollishallitus vaatii.
Kirkon avustus museolle otetaan valtionavustuksesta
Kirkkomuseon säätiön kokonaisrahoitus koostuu kirkon, kunnan ja valtion rahoituksesta, museon omista tuotoista sekä muusta rahoituksesta.
RIISAn kirkollishallitukselle ilmoittamat viime vuoden toimintakulut olivat kaikkiaan 505 800 euroa. Henkilöstökulujen osuus tästä oli 278 000 euroa, ja kiinteistömenot sekä korot ja poistot 137 400 euroa. Muita kuluja oli 99 200 euroa.
Näyttely-, tutkimus- ja kuvapalvelutoiminnan tuotot olivat RIISAn ilmoituksen mukaan 65 000 euroa. Lisäksi toimintaa rahoitettiin yleisavustuksilla. Tilikauden tulos oli 6 500 euroa alijäämäinen.
Kirkko tukee säätiötä vuosittain yhteistoimintasopimuksen mukaisesti talousarvionsa puitteissa. Yhteistoimintasopimuksessa alustavasti sovittu vuosittaisen avustuksen kehys on 215 000 euroa. Kirkolliskokous kuitenkin päättää vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä lopullisen avustussumman seuraavalle vuodelle.
Viime vuonna kirkon tuki kirkkomuseon säätiölle oli 215 000 euroa. Tälle vuodelle summa pieneni 25 000 euroa ollen kaikkiaan 190 000 euroa.
Kirkon tuki museolle tulee kokonaisuudessaan kirkon saamasta valtionavusta. Sitä ei ole valtionavun myöntöperusteissa korvamerkitty kirkkomuseolle, vaan kirkko on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa avustaa edelleen kirkkomuseota saamastaan vuotuisesta valtionavusta. Valtionavun ehtojen mukaan sillä voidaan kattaa enintään 80 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista.
Kirkolla on valtionavun saajana velvollisuus valvoa, että sen edelleen siitä jakamat avustukset käytetään ehtojen mukaisesti, kertoo palvelukeskuksen johtaja Jari Rönkkö. Lisäraporttia kirkkomuseon säätiöltä pyydetään, koska tästä halutaan varmistua.
Viime vuonna vastaavan vuosiarvioinnin yhteydessä kirkon tuen käyttöä yritettiin tarkemmin selvittää, mutta riittävää selvyyttä ei saatu. Tämän vuoksi kirkollishallitus pyysi selvityksiä tämän vuoden raporttiin. Niitä ei kuitenkaan ollut kirjattu siihen selkeästi, minkä vuoksi niitä kysytään nyt uudelleen nopeammalla aikataululla, kertoo Rönkkö.
Kirkollishallitus toteaa arviossaan, että säätiö on suoriutunut perustehtävästään hyvin. Kirkon tradition ja historian välittämistä tuleville sukupolville on edistetty muun muassa museon aukioloaikojen merkittävällä lisäämisellä. Viime vuonna museon aukioloaikaa laajennettiin aiemmasta 16 viikkotunnista 42 tuntiin ja talviaikana 38 tuntiin.
Tämä on näkynyt kävijämäärien nousuna. Vuosina 2022–2023 RIISAssa vieraili keskimäärin 6 000 kävijää, joista noin 4 500 oli maksavia asiakkaita. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 7 000 asiakasta, joista maksavia noin 5 000.
Kirkollishallitus esittää keskustelua RIISAn tulevaisuudesta
Kirkollishallitus käsitteli myös kirkkomuseo RIISAn toiminnan kehittämisestä tehtyä kirkolliskokousaloitetta.
Aloitteessa esitetään arviointia muun muassa kirkon mahdollisuuksista tukea museota taloudellisesti tulevaisuudessa, sen sijaintipaikasta sekä sitä, voisiko toimintaa kehittää yhteistyössä valtiollisten toimijoiden kanssa.
Kirkollishallitus toteaa, että kirkolliskokous ei voi suoraan päättää aloitteessa esitetyistä toimista, sillä ne kuuluvat kirkkomuseon säätiön hallituksen toimivaltaan. Sen sijaan kirkon ja kirkkomuseon säätiön välisen yhteistyösopimuksen sekä kirkon rahoituspäätösten piiriin aloitteessa esitetyt toimet kuitenkin kuuluvat, päätöksessä todetaan.
Kirkollishallitus näkee, että aloitteessa esille tuoduista asioista on tarpeen käydä keskustelua ja se esittää, että kirkolliskokous keskustelee niistä lähetekeskustelun yhteydessä. Tällöin kaikilla edustajilla on mahdollisuus tuoda esille näkemyksiään. Lähetekeskustelu käydään kirkolliskokouksen aluksi ensimmäisessä täysistunnossa.
Käsittelyn alkuperäiset perustelut olivat saman sisältöiset, mutta laajemmat. Niissä todettiin, että aloitteessa on nostettu esille tärkeitä kysymyksiä kirkkomuseo RIISAn tulevaisuudesta, rahoituksesta ja toimintamuodoista, ja esitettiin, että kirkolliskokous käy lähetekeskustelun kirkon ja kirkkomuseon yhteistyösopimuksen sisällöstä ja tulevaisuuden painotuksista.
Tämä keskustelu antaisi kirkollishallitukselle suuntaviivat, kun kirkon ja kirkkomuseon välistä yhteistyösopimusta seuraavan kerran uudistetaan. Sopimuksella on ohjausvaikutus kirkkomuseon toimintaan. Siitä päättää kirkollishallitus, ja neuvottelut uudesta sopimuksesta käynnistyvät vuoden 2027 alkupuolella.
Kirkkomuseon toimintojen mahdolliseen siirtämiseen pois nykyisistä tiloista iso vaikuttava tekijä on perustelujen mukaan tuleva kirkolliskokouksen päätös Karjalankadun kiinteistön tulevaisuuden kehittämisen suunnasta.
Mikäli kirkollishallitus esittää koko keskustalon tontin myymistä ja kirkolliskokous niin päättää, kirkkomuseo voi joutua lähivuosien aikana etsimään toiminnalleen uudet tilat.
Kirkolliskokousaloitteessa esitetään muun muassa, että RIISA siirtyisi joko Valamon luostariin tai vuokratiloihin Kuopiossa tai Helsingissä. Tätä perustellaan esimerkiksi sillä, että museo voisi saada enemmän näkyvyyttä Valamossa tai Helsingissä.