Arki & ihmiset
Arvostettu liturgiikan tutkija, sisar Vassa Larin tunnetaan myös suositusta, ortodoksista sisältöä tarjoavasta verkkosivustostaan ja podcasteistaan – sekä siitä, että hän arvostelee varsin tiukkasanaisesti Venäjän ortodoksisen kirkon nykytilaa, Moskovan patriarkka Kirillin tukea Venäjän
14. tammikuuta ei ole ainoastaan pyhän marttyyripiispa Platonin muistopäivä, vaan myös arkkipiispa Hermanin kuolinpäivä.
Eduskunta hyväksyi 100 000 euron lisäavustuksen, jonka Valamon luostari käyttää varastorakennukseen. Säilytystilan lisäys mahdollistaa sen, että luostarin kulttuurikeskukseen saadaan tarvittaessa lisää näyttelytilaa.
Eläimet ovat olennainen osa joulua. Eläimet lumisessa maisemassa ovat tämän päivän kuvastoa, mutta varhaisimmat eläinhahmot liittyvät Luukkaan jouluevankeliumissa mainittuun seimeen sekä paimenten laumoihin. Jouluikonien härkä ja aasi seimen äärellä ovat ensimmäiset kristittyjen joulukuvissa
Petri Niikko on vienyt suomalaisia Karjalaan 1990-luvulta lähtien, kunnes korona ja Venäjän hyökkäyssota muuttivat kaiken. Matkalaiset ovat päässeet seuraamaan niin Solovetskin luostarin entisöintiä kuin kylien tsasounoiden toiminnan elpymistä. Jumalanpalvelusten hartaus ja kirkkojen kauneus ovat
Valamon Kristuksen Kirkastumisen luostarin veljestö vahvistui, kun luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael vihki viitankantajamunkki Stefanoksen pieneen skeemaan nimellä Sofroni.
Ilona Huolman teki pro gradu -tutkielmansa aiheenaan nunna Kristoduli, jonka kuolemasta tulee kuluneeksi viisi vuotta 23. joulukuuta 2025.
Joensuun ortodoksinen ja luterilainen seurakunta ovat yhdessä eri järjestöjen kanssa järjestäneet yksinäisille ja vähävaraisille suunnattuja Joulumaa-ruokailuja vuodesta 1998 lähtien – tänä jouluna on kyseessä siis 28. kerta.
Joensuun ortodoksisen seurakunnan diakoniatyöntekijä Katja Kannisen
Kuutamoisena jouluaaton iltana 1939 Kannonkoskelle saapui joukko pitkäkaapuisia pitkäpartaisia miehiä. – Tuli lapsille pukkia paljon, ihmeteltiin.
Eläkkeellä oleva arkkipiispa Leo julkaisi syksyllä uuden runoteoksen, ja myös emeritus metropoliitta Panteleimonin karjalaksi ilmestynyt dekkari ehtii sekin vielä pukinkonttiin.
Tämän vuoden Kaunokirjallisuuden Finlandia – Lukijoiden suosikki oli Riko Saatsin Yönistujat. Saatsin mukaan teoksen lähtökohtana olivat hänen oman rajakarjalaisen ja ortodoksisen sukunsa kohtalot, muttei kirja kuitenkaan ole dokumentti.
Suomen- ja karjalankielisiä fado-lauluja sisältävä albumi julkaistiin marraskuussa. Albumin tekijäkaartiin kuuluvat emeritus arkkipiispa Leo sekä Tampereen ortodoksisen seurakunnan jäsenet Timo Ruottinen ja Pirjo Kostiainen. Pirjo Kostiainen kertoi muun muassa Suru-kappaleen sanojen synnystä.
Vaikka virolaisia ja suomalaisia pidetään veljeskansoina, veljesten tiet ovat olleet sangen erilaiset. Teiden eroista kertoo osaltaan Viron kirkon pyhien marttyyrien määrä. Suomessa heistä tunnetaan parhaiten pyhä Platon Tallinnalainen, jota muistelemme 14. tammikuuta.
Taidekonservaattori, ikonimaalari Helena Nikkanen on viettänyt lukuisia jouluja Egyptissä Anaforan yhteisössä. Egyptin ortodoksit noudattavat paastosääntöjä tarkasti. Joulutunnelma syntyy sydämessä, vaikka tonttulakkejakin näkyy. Paaston päätyttyä nautitaan kananmunien syönnistä.
Vuoden 2014 jälkeen Ukraina on menettänyt hallinnan osasta maantieteellistä aluettaan. Jo tuolloin perustettiin Itä-Ukrainaan niin sanotut Donetskin kansantasavalta ja Luhanskin kansantasavalta ja Krim liitettiin Venäjään.
”Halleluja! Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.” (Ps. 106:1)
