Virossa toimii kaksi ortodoksista kirkkoa. Ekumeenisen patriarkaatin alainen autonominen kirkko sekä Moskovan alainen autonominen kirkko. Lokakuussa 2022 Moskovan Patriarkaatin alaisen ortodoksisen kirkon johtajalta Metropoliitta Jevgeniltä vaadittiin henkilökohtaista irtautumista Moskovan patriarkka Kirillin puheista ja vakuutus, että Jevgenin edustama kirkko Virossa ei kannusta osallistumaan sotaan. Jevgenin antamat vastaukset riittivät tuolloin Viron viranomaisille.
Tammikuussa 2024 Viro ei enää myöntänyt metropoliitta Jevgenille oleskelulupaa, sillä Jevgenin katsottiin muodostavan uhan Viron kansalliselle turvallisuudelle. Turvallisuusuhkaa Viro perusteli sillä, että patriarkka Kirill on tukenut Venäjän veristä aggressiota Ukrainaa vastaan. Sekä patriarkan että metropoliitta Jevgenin teot Moskovan patriarkaatin edustajana ovat auttaneet Venäjää toteuttamaan omaa turvallisuuspolitiikkaansa Virossa. Jevgenin oleskelulupa päättyi 6. helmikuuta 2024. Jevgeni totesi jatkavansa Viron Moskovan alaisen ortodoksisen kirkon päämiehenä muualta käsin.
Latviassa tiukka linja
Valtio puuttui Latvian ainoan, Moskovan alaisen autonomisen, ortodoksisen kirkon asemaan Ukrainan sodan 2022 alettua. Latvian parlamentin päätöksellä kirkko erosi Moskovan patriarkaatista syksyllä 2022. Parlamentti hyväksyi tuolloin lain, joka takaa Latvian ortodoksisen kirkon itsenäisyyden autokefaalisena kirkkona. Kirkko ei ole lain mukaan riippuvainen kirkollisista auktoriteeteista Latvian ulkopuolella. Latvian ortodoksinen kirkko ja sen johtaja metropoliitta Alexander nauttivat valtion täyttä tukea lain tunnustamana autokefaalisena kirkkona.
Valtio teki päätöksen, sillä Moskovan patriarkaatti tuki Kremliä, joka kyseenalaistaa Ukrainan itsenäisyyden. Näin ollen Latviaan tarvittiin kirkollinen itsenäisyys kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Lain ei kuitenkaan sanota vaikuttavan kirkon oppiin uskosta ja kanonisesta laista. Latvian ortodoksisen kirkon mukaan valtion julistamassa autokefaliassa on kyse kirkon itsenäisestä roolista maallisen lain edessä suhteessa Latvian ulkopuolisiin kirkollisiin keskuksiin. Kirkko säilytti hengellisen ja liturgisen yhteyden kaikkiin kanonisiin ortodoksisiin kirkkoihin.
Liettuaan perustettiin eksarkaatti
Myös Liettuassa on vuoden 2022 jälkeen tapahtunut muutoksia. Liettuassa toimii Vilnan ja Liettuan arkkihiippakunta, joka on suoraan Moskovan alaisuudessa. Kirkon johtaja, metropoliitta Innokentius, julisti kirkon olevan patriarkka Kirillin sotanäkemyksiä vastaan heti sodan alussa vuonna 2022. Innokentius vei kuitenkin pappisoikeudet osalta kirkkonsa papeista väitettyjen kanonisten rikkomusten tai Ukrainaa koskevien sotaa vastustavien poliittisten näkemysten vuoksi – riippuen lähteestä.
Liettuan ortodoksisuuden uudelleenjärjestelyihin vaikuttivat niin Ukrainan sotaa vastustaneet, pappisoikeutensa menettäneet papit kuin Liettuaan saapuneet ukrainalaiset pakolaiset, jotka muuttivat maan ortodoksista kenttää. Liettuan pääministeri pyysikin Ekumeeniselta patriarkaatilta lupaa irrottaa Liettuan ortodoksinen kirkko Moskovan patriarkaatista. Perusteluna sekä pääministeri että Ekumeeninen patriarkaatti käyttivät historiallisen oikeuden palauttamista – olihan Liettuan ortodoksisuus 1600-luvulle asti Kiovan metropoliitan alaisuudessa ja siten sidottu Ukrainan ortodoksisuuden kysymyksiin.
Ekumeeninen patriarkaatti perusti Liettuaan tammikuussa 2024 eksarkaatin niille ortodokseille, jotka haluavat erota Moskovan alaisuudesta. Valtio rekisteröi eksarkaatin perinteisenä uskonnollisen yhteisönä. Asema antaa eksarkaatille laajat oikeudet Liettuassa.
Valtion turvallisuus keskiössä
Baltian maiden kolme erilaista reaktiota Moskovan alaisiin ortodoksisiin kirkkoihin Venäjän hyökkäyssodan jälkeen ovat yhteyksissä kysymykseen kirkosta ja turvallisuudesta.
Viro päätyi puuttumaan metropoliitta Jevgenin asemaan puhtaasti yksilön puheiden ja tekojen perusteella riippumatta siitä, tapahtuuko Venäjän Viron turvallisuudelle aiheuttama uhka maallisessa vai hengellisessä ympäristössä.
Latvia päätti muuttaa ortodoksista kirkkokuntaa koskevaa lakia ja käyttää kirkollista autokefalia-termiä maallisessa laissa taatakseen sen, ettei Venäjä pääse uhkaamaan Latvian turvallisuutta ortodoksisen kirkon kautta. Laki vie Latvian ortodoksista kirkkoa lähemmäs valtiota, vaikka tarkoituksena ei olekaan puuttua kirkon sisäisiin asioihin.
Liettuan kohdalla turvallisuusnäkökulma hahmottuu hieman eri kautta. Kyse on siitä, millaiseen ortodoksisuuteen liettualaiset ja maassa olevat ukrainalaiset haluavat liittyä. Vaihtoehtoja on nyt tarjolla kaksi, ja niiden takana ovat erilaiset tulkinnat Kiovan metropoliittakunnan historiasta – kuten Ukrainassa.
Kirkkojen merkitys valtion turvallisuudelle yhdistää Baltian maita, mutta reaktiot poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Kirjoittaja on systemaattisen teologian yliopistotutkija Itä-Suomen yliopistossa.
Pääkuva ylhäällä: Pyhän Aleksanteri Nevskin katedraali Toompealla Tallinnassa on Viron Moskovan patriarkaatin alaisen ortodoksisen kirkon pääpyhäkkö.