Ajassa

Kirkon jäsenistö on puhunut: Painettu Aamun Koitto halutaan edelleen joka kotiin

Aamun Koiton lukijakyselyn tulokset paljastavat, että jokaiseen ortodoksiseen talouteen jaettava painettu lehti koetaan yhä tärkeäksi. Monet vastanneista kuvasivat lehteä konkreettiseksi kosketukseksi omaan kirkkoon.
| Teksti: Maria Hattunen | Kuva: Tiina Valve/Hansdotter
Suomen ortodoksisen kirkon Aamun Koitto -lehden nimiö

Aamun Koitto järjesti kesäkuukausina lukijakyselyn, jolla selvitettiin kirkon jäsenistön kantaa lehden jakeluvaihtoehtoihin. Kysely oli avoinna 21.6.–10.8.2022 ja siihen oli mahdollista vastata sekä sähköisesti että postitse. Kyselylomake julkaistiin Aamun Koiton verkkolehdessä, painetun lehden kesäkuussa ilmestyneessä numerossa ja ort.fi -sivustolla sekä kirkon sosiaalisen median kanavissa.

Kyselyyn saapui yhteensä 731 vastausta. Valtaosa (618) vastasi verkossa, postitse vastauksia saapui 113 kappaletta.

Vastauksia saatiin kaikista seurakunnista. Seurakuntakohtaiset vastaajamäärät noudattelivat pitkälti seurakuntien kokojärjestystä: eniten vastauksia (yhteensä 267) saapui Helsingin seurakunnasta, seuraavaksi eniten Joensuusta, Kuopiosta ja Tampereelta. Suurista kaupunkiseurakunnista joukosta erottui Turku, josta saatiin vain 31 vastausta.

Vastaajien ikäjakaumasta

Kyselyyn saatiin vastauksia kaikista ikäryhmistä.

Postitse saapuneet vastaukset edustivat odotetusti kyselyn kolmea vanhinta ikäryhmää. 61–70 -vuotiaita vastaajia oli 24, 71–80-vuotiaita 50 ja yli 80-vuotiaita 29. Nuorin postitse vastannut kertoi edustavansa ikäryhmää 31–50.

Verkossa vastanneiden kohdalla jakauma oli seuraava:

15–30 27 kpl
31–50 154 kpl
51–60 132 kpl
61-70 193 kpl
71–80 97 kpl
Yli 80 15 kpl

On huomionarvoista, että verkossa vastanneista 112 (18%) edusti kahta vanhinta ikäryhmää. Tämän ikäryhmän vastauksista valtaosa saapui siis verkon välityksellä.

Miten Aamun Koittoa luetaan?

Verkossa vastanneista 38 % ilmoitti lukevansa vain painettua Aamun Koittoa, 7% vain verkkolehteä ja 55% molempia. Kymmenen vastaajaa kertoi hyödyntävänsä myös Lukusali-palvelusta löytyvää näköislehteä.

Postitse vastanneista kukaan ei kertonut lukevansa pelkkää verkkolehteä ja vain 8 vastaajaa kertoi lukevansa sekä verkkolehteä että painettua lehteä. 105 vastaajaa 113:sta ilmoitti lukevansa vain painettua lehteä.

Tuleeko lehden ilmestyä jatkossakin paperilehtenä?

Postitse vastanneista 100% katsoi, että paperisesta lehdestä ei saisi luopua. Verkossa vastanneista 83% oli samalla kannalla.

Kysymykseen siitä, tuleeko lehti jaella joka kotiin, postitse vastanneista 104 vastasi kyllä, 9 ei.
Verkossa vastanneista 70% vastasi kyllä, 30% vastaajista oli valmis luopumaan nykyisen kaltaisesta kotijakelusta.

Kokonaan painetusta lehdestä luopuminen ei saanut verkkovastaajienkaan joukossa edes 30% kannatusta, vaan näin vastanneiden osuus oli vain 27%.

Nippujakelu ei saa kannatusta

Kotijakelun (kenties osittaisena) vaihtoehtona esitetty nippujakelu ei saanut kyselyssä vahvaa kannatusta. Positiivisimmin siihen suhtautuivat verkkovastaajat, joista 38% piti ratkaisua mahdollisena.

Kun kysyttiin, mistä kirkon jäsenistö saa tiedon seurakunnallisista tapahtumista ja jumalanpalveluksista, postitse vastanneista 100% ilmoitti tärkeimmäksi tietolähteekseen painetun Aamun Koiton. Lisäksi 19 vastaajaa ilmoitti seuraavansa myös seurakunnan www-sivuja ja 15 vastaajaa rastitti kohdan muu ja täsmensi sen tarkoittavan paikallislehden tapahtumailmoituksia.

Verkossa vastanneista lähes 37% rastitti painetun lehden, mutta 71% tämän ryhmän vastaajista rastitti myös vaihtoehdon ”oman seurakunnan www-sivut” ja 16,4% seurakunnan Facebook-tilin. Kohdan ”muu” rastitti 8% vastaajista.

Tärkeimmät ja turhimmat sisällöt

Jakelutapaan keskittyneessä kyselyssä sivuttiin lyhyesti myös lehden sisältöä.

Vastaajien oli vaikeaa nimetä yhtä tärkeintä sisältötyyppiä. Vaikka vastaajia pyydettiin rastittamaan kolme tärkeintä, moni oli rastittanut kaikki tai ainakin useampia kuin kolme. Postitse vastanneista moni oli kirjoittanut kysymyskohtaan lisähuomion ”kaikki tärkeitä” tai ”luen kannesta kanteen”. Eniten mainintoja keräsivät henkilöhaastattelut, kirkon tapakulttuuriin liittyvät artikkelit ja jumalanpalvelustiedot.

Turhimman sisältötyypin nimeäminen vaikutti olevan helpompaa. Lukijoiden palautteen mukaan turhinta sisältöä lehdessä ovat kansainväliset uutiset (20% vastaajista). Myös piispojen opetuspuheet ja ajankohtaiset pikku-uutiset saivat paljon mainintoja. Tulos kansainvälisten uutisten osalta on sikäli kiinnostava, että ennen valtakunnallisen Aamun Koiton perustamista tehdyssä kyselyssä nimenomaan toivottiin myös kansainvälistä sisältöä. Lehden toimitukseen on tullut myös yksittäisiä palauteviestejä, joissa on toivottu opetuspuheita.

Pienenä yllätyksenä voidaan todeta, että yli 13% verkossa vastanneista piti jumalanpalvelustietoja lehden turhimpana sisältönä.

Painetulle lehdelle annettiin kouluarvosanoja

Printtilehden osalta kyselyyn vastanneita pyydettiin arvostelemaan lehti kouluarvosanoilla 4-10. Vastaukset jakautuivat seuraavasti:

2% antoi arvosanan 4
3% antoi arvosanan 5
4% antoi arvosanan 6
24% antoi arvosanan 7
33% antoi arvosanan 8
25% antoi arvosanan 9
9% antoi arvosanan 10

Kaiken kaikkiaan 67% vastanneista antoi painetulle lehdelle vähintään arvosanan 8.

Verkkolehteä arvioitiin siihen tutustumatta – kolmannes ei vastannut

Verkkolehden osalta 28 % vastaajista antoi arvosanan 4, mutta tuloksen luotettavuutta kyseenalaistaa se seikka, että kyseisen arvosanan antoivat monet sellaiset vastaajat, jotka toisaalla lomakkeessa kertoivat, että eivät ole tutustuneet verkkolehteen.

Lisäksi postitse vastanneista vain kahdeksan kertoi lukeneensa verkkolehteä, mutta 15 vastaajaa antoi silti verkkolehdelle arvosanan 4. Verkossa vastanneista huonoimman arvosanan antoi 26% vastaajista ja on oletettavaa, että joukossa on huomattava määrä arvosanoja, jotka on annettu lehteen tutustumatta.

2% antoi arvosanan 5
2% antoi arvosanan 6
3,5% antoi arvosanan 7
20% antoi arvosanan 8
17% antoi arvosanan 9
5% antoi arvosanan 10

Verkkolehden osalta tulosten luotettavuutta heikentää selkeästi myös se, että peräti 30% vastaajista jätti tämän kohdan tyhjäksi. Kuitenkin 42% vastanneista antoi verkkolehdelle vähintään arvosanan 8.

Runsaasti vapaamuotoista palautetta

Vapaita vastauksia annettiin yli 400 kappaletta. Tämäkin kertoo vastaajien suuresta sitoutuneisuudesta lehteen. Monet mainitsivat, että lehti on heille ainoa konkreettinen kosketuskohta omaan kirkkoon. Vaikka suhde kirkkoon olisi passiivinen, lehti tulee useinkin luettua.

Sanomalehtipaperi koetaan halvaksi, rumaksi ja huonosti säilyväksi materiaaliksi. Moni toivoi paluuta aikakauslehtiformaattiin. 

Valtaosassa vapaasta palautteesta puolustettiin paperilehteä. Myös verkkolehteä itse lukevat kantoivat huolta niistä, joilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta siirtyä verkkolehden lukijaksi.

Alla julkaistaan vapaamuotoisesta palauteosiosta poimittuja kommentteja:

”Jos printtilehti lopetetaan, katkaistaan kirkon taholta viimeinenkin napanuora niihin seurakuntalaisiin, jotka eivät osaa tai jaksa, tai joilla ei ole mahdollisuutta, hakea tietoa netistä. ´Nukkuvia´seurakuntalaisia on paljon ja jossain kohtaa saattaa postilaatikosta löytyvä lehti toimia herätyskellona kirkon suuntaan.”

”On ollut hyvä huomata, että keskustelulle alkaa nykyään löytyä tilaa aiemman vaikenemisen ja hymistelyn kulttuurin sijaan.”

”Jos painetusta lehdestä luovutaan, luulen, että lukeminen vähenee. Näin on käynyt niiden lehtien kohdalla, joiden sisältö on siirretty kokonaan verkkoon.”

”Painetun lehden kulujen kasvu on valitettava tosiasia. Mielestäni luopuminen siitä näin pian olisi erittäin valitettavaa. Myös siirtyminen vain seurakuntajakeluun jättäisi selvän valtaosan kokonaan ilman yhteyttä kirkkoon. Oletan, että sellainen jakelu tavoittaa vain samantasoisen pienen aktiivijoukon kuin pelkkä verkkolehtikin."

"Olisiko mahdollista säilyttää Aamun Koiton kotijakelu niille, jotka sitä toivovat? Osa seurakuntalaisista varmaankin lukee pelkkää nettilehteä ja katsoo myös ajankohtaiset tapahtumat netistä eivätkä välttämättä paperilehteä kaipaile.”

”Jos halutaan, että kaikki seurakuntalaiset pysyvät seurakunnan asioista perillä, on Aamun Koitto jatkossakin jaettava jokaiseen kotiin. Omassa seurakunnassani ei tänne seurakunnan kannalta syrjempään kolkkaan tarjota käytännössä mitään palveluksia tai seurakuntaelämää ja Aamun Koitto onkin harvoja asioita, jotka pitävät perheemme kiinni seurakunnan asioissa. Jos Aamun Koiton tulokin loppuu, ei kirkko ja seurakunta näy millään tavalla arjessamme ikonien ja lasten kanssa käytävien keskustelujen lisäksi. Paikkakunnalla ei ole edes tsasounaa, lähimpään oman seurakunnan toimitilaan on noin 50 kilometriä ja naapuriseurakunnan Jyväskylän kirkkoon ja tsasounaan noin 30 kilometriä, joten kontakti on jo nykyisellään kun todella vähäistä. Lisäksi Aamun Koitto on ollut ainoa paikka, jossa kotikunnassani järjestettävät 1-2 palvelusta vuodessa on ilmoitettu. Perheessäni on pieniä lapsia, jotka olemme kastaneet ortodokseiksi. Olen erittäin huolissani siitä, että seurakunta jättää perheet täysin yksin kirkkokasvatuksen kanssa, ja jos Aamun Koittokaan ei jatkossa tule kotiin, puuttuu arkinen kosketus seurakuntaan perheemme kohdalla kokonaan. On aivan eri asia tehdä lasten kanssa Tuohustuli-osuuden tehtäviä yhdessä ja katsella kuvia lehdestä, kuin vain läpikäydä kirkkoomme liittyviä asioita pelkän puheen kautta (lapset alle kouluikäisiä).”

”Lehden uudistus on onnistunut poikkeuksellisen hyvin (monesti uudistukset eivät ollenkaan onnistu).”

”Verkkolehden ulkoasu ansaitsee erityiskiitoksen.”

”Kiitos Aamunkoitosta, luen sen kannesta kanteen ja säilytän lehdet tarkkaan.”

”Verkkolehden etu on ollut se, että mielenkiintoiset jutut tulevat nopeammin luettaviksi. Toisaalta paperisesta lehdestä on miellyttävämpi lukea ja siihen on helpompi palata.”

”Toivoisin lehteä useammin.”

”Ulkoasu muutettava muutaman vuoden takaiseen.”

”Harmittaa, kun entiset Aamun Koitot tuli säästettyä, koska ne olivat vankkaa paperia, hyvän muotoisia, aikakausilehtimäisiä, hyvä fonttikoko, selkeät linjat ja laadukas kuvitus.”

Aamun Koiton verkkolehti on minusta erinomainen ja luen sitä usein, jopa enemmän kuin paperilehteä. Kotiin kannettu (ja ehkä myös seurakunnasta saatava) ´oma´paperilehti tuo kuitenkin tärkeän tunteen kuulumisesta ortodoksiseen kirkkoon, omaan seurakuntaan ja ortodoksiseen yhteisöön. Perustelut paperilehden tärkeydelle ovat siis vahvasti tunnepohjaiset, ortodoksista identiteettiä vahvistavat.”

”Lehden tekijät ovat toivottoman tai osin mahdottoman tehtävän edessä pienenevän rahamäärän ja vaativien lukijoiden ristipaineissa. Mutta kirkkokunnan valinnat ovat arvovalintoja: maksetaanko pienessä kirkkokunnassa neljän piispan palkka + ylläpito vai panostetaanko seurakuntalaisiin, diakoniaan, jumalanpalveluksiin ja lehteen. Toivottavasti lehden tilanteesta suhteessa kirkon toimintaan tehdään akateemista tutkimusta.”

”Liikaa kuvia ja liian pieni fontti. Kokonaisuudessaan Aamun Koitto on valtava huononnus Ortodoksiviestiin nähden.”

”Se on mälsää, että verkosta tulee luettua kaikki jutut etukäteen ja lehdessä on samat jutut uudestaan, joten paperisesta lehdestä hyödyttää eniten jumalanpalvelustiedot ja suurin osa sisällöstä tulee hypättyä ohi. Posti tuo lehden harmillisen myöhässä ja tuntuu siksi välillä turhalta, kun kaikki jutut on luettu etukäteen. Voisiko verkkosivun julkaisutahtia suhteessa lehteen miettiä vähän tarkemmin? Onko kaiken saman sisällön pakko olla verkkosivuilla ja lehdessä vai voisiko niitä pikkuisen eriyttää?”

Edellä mainittuun kommenttiin liittyen lienee hyvä huomata, että kuten edellä kerrotut lukijakyselyn tulokset osoittavat, kaikki lukijat eivät seuraa verkkolehteä, mistä syystä tietyt sisällöt täytyy julkaista myös printtilehdessä. Kuitenkin painetun lehden pääasiallinen sisältö on sellaista (pääjutut, opetuspuheet, Tavan takaa -palsta), jota ei ole aiemmin julkaistu verkkolehdessä. Kuitenkin printtilehdessä jo aiemmin julkaistua sisältöä voidaan myöhemmin hyödyntää myös verkkolehdessä.

”Kirkon tiedotuksessa teette hyvää työtä! Vanhojen käytänteiden muuttaminen on vaikeaa, mutta mitä todennäköisimmin välttämätöntä. Paperilehti olisi hyvä jaella vain tilauksellisena, jolloin sen hinta voisi tilaajalle olla esimerkiksi 0 euroa Näin painatus- ja jakelukustannukset voisivat pysyä kohtuullisena ja olisi kaikille tasapuolinen, kun verkkolehti ja näköislehti ovat luettavissa maksutta.”

”Paperilehti on konkreettinen verovaroilla saatu hyöty.”

”Paperilehden ulkoasu/paperilaatu/lehden malli ei nykyisellään ole houkutteleva. Aikakauslehden mallisena olisi varmasti parempi. Nyt sekoittuu muihin mainos/tarjouslehtiin.”

”Verkkoon koko homma kerralla.”

”Turhaan näitä kyselyitä tehdään, kun printtilehden lopettaminen on kuitenkin käytännössä päätetty.”

”Voisiko kirkon jäsen tunnistautua verkossa sivulle, jossa voi itse ruksata ruutuun haluaako poistua paperilehden postituslistalta? Paperilehti kotiin postitettuna on tärkeä vanhuksille, jotka eivät hallitse internettiä eivätkä huonon liikkumisen takia itse pääse kirkkoon hakemaan lehteä. Moni heistä saattaa asua kaukana maaseudulla. Lehden jakaminen ikäihmisten kotiin on liian suuri tehtävä vapaaehtoisille.”

Aamun Koitto kiittää kaikkia lukijakyselyyn vastanneita!