Kulttuuri

Putinin alttaripoika -uutuuskirja kuvaa taistelua ukrainalaisten sieluista

Vaikka selkeitä merkkejä ilmapiirin kiristymisestä oli, helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan yllätti läntisen maailman. Moskovan patriarkka Kirill ei retoriikan tasolla jäänyt presidentti Vladimir Putinin sotatoimia huonommaksi. 
| Teksti: Anu Patrikainen | Kuva: Otava
Putinin alttaripoika -kirjan kansi

Venäjän ortodoksisen kirkon päämies käytti valtaansa lietsomalla ihmisvihaa suuren paaston aloittavassa sovintosunnuntain saarnassa. Venäjää vastustavat ukrainalaiset olivat pahan voimia, hyökkäyksen syynä nähtiin läntiset arvot, minkä lisäksi esille nostettiin erityisesti homoseksuaalisuus ja Pride-kulkueet. Moskovan patriarkka Kirill oli pudottanut sanallisen ydinpommin, jota seurasi epäuskon ja hämmennyksen aalto.

Juha Meriläinen vastaa kirjassaan Putinin alttaripoika – Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota onnistuneesti tähän uskonnollisen retoriikan ja symboliikan aiheuttamaan hämmennykseen. Kirjoittaja käy läpi ihailtavalla selkeydellä Venäjän hyökkäykseen johtaneita historiallisia, uskonnollisia sekä poliittisia kehityskulkuja. Tarve kokonaiskuvan hallitseville tulkeille onkin uskontolukutaidon heiketessä yhteiskunnassamme äärimmäisen tärkeä.

Erityisen mielenkiintoista antia on perehtyminen presidentti Putinin sekä patriarkka Kirilin henkilökohtaisessa ajattelussa tapahtuneisiin muutoksiin. Valtakautensa alussa Putin ei ollut erityisen seksuaalivähemmistövastainen. Patriarkka Kirill puolestaan nähtiin konservatiivissa piireissä jopa länsimyönteisenä.

Päivätyössään luterilaisen arkkipiispan teologisena erityisavustajana toimivan kirjoittajan haukkaama pala on eittämättä suuri: teos nojautuu tulkinnoissaan yli 900 lähteeseen. Ajoittaisesta terminologisesta raskaudesta huolimatta teoksesta muodostuu eheä kokonaisuus, joka onnistuu tiivistämään historiallisen kehityksen draaman kaareksi. Ortodoksisen maailman näkökulmasta tämän näytelmän kulminaatiopiste asettuu Moskovan patriarkaatin ja Konstantinopolissa pääpaikkaansa pitävän Ekumeenisen patriarkaatin väliseksi yhteenotoksi. 

Ukrainan alueen merkitystä Putinin Venäjälle sekä Moskovan patriarkaatille avataan kattavasti. Kirkollisen identiteetin lisäksi patriarkaatille merkittävää oli Neuvostoliiton romahtaessa Ukrainan puolelle syntynyttä valtiollista rajaa jäänyt kirkollinen omaisuus – mukaan lukien käytännössä kaikki toiminnassa olleet luostarit. Koska patriarkaatin rajat noudattivat edelleen Neuvostoliiton rajoja, siitä tuli kiinnostava ulkopoliittinen toimija.

Venäjän ja Ukrainan välisen sodan vivahteiden ymmärtäminen edellyttää ortodoksisen tradition ja historian syvää tuntemusta. Uskonnon ja nationalismin suhdetta tutkinut kirjoittaja kiittääkin kirjan lopussa muun muassa Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan teologista sihteeriä Jelisei Heikkilää ja muinais-Venäjän myytistä tuoreen teoksen julkaissutta Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpelaa

Juha Meriläinen (s. 1977) työskentelee luterilaisen arkkipiispa Tapio Luoman teologisena erityisavustajana vastuualueenaan kansainväliset ja ekumeeniset suhteet. Meriläinen on Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian dosentti ja Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran puheenjohtaja. Hänen tutkimusalueitaan ovat ekumeenisen liikkeen rooli, uskonnon rooli kylmässä sodassa, uskonnon ja nationalismin suhde sekä siirtolaishistoria.

Putinin alttaripoika -kirjan kansi

Meriläinen, Juha: Putinin alttaripoika – Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota. Otava 2023. 381 s.