Vuosituhannen alussa parikymppisen Ioannis Lampropouloksen professori Thessalonikin Aristoteles-yliopiston teologian laitokselta ehdotti, että nuori mies lähtisi viimeisenä opiskeluvuotenaan vaihto-oppilaaksi. Kohteeksi valikoitui Suomi, ja silloisen Joensuun yliopiston teologian osasto.
Kun Lampropoulos saapui Joensuuhun lokakuun neljäntenä vuonna 2001, oli sateinen ja pimeä päivä.
– Silloin mietin, oliko [tämä] nyt oikea valinta, Lampropoulos kertoo puhelimessa heinäkuussa 2021.
– Tutustuin vaimooni, isä Ioannis sanoo.
Elokuussa 2002 Lampropoulos ja Riikka Patrikainen olivat jo naimisissa. Nyt pariskunta asuu kolmen lapsensa kanssa omakotitalossa Ilomantsissa. Lampropoulos eli isä Ioannis toimii Ilomantsin ortodoksisen kappeliseurakunnan pappina ja Patrikainen sen kanttorina.
Ikkuna toiseen maailmaan
Isä Ioannikselle kirjat ovat ikkunoita tuntemattomaan maailmaan. Erityisesti hän pyrkii löytämään teoksia, joista voi ammentaa suoraan käytännön työhön.
Kirja, joka muutti isä Ioanniksen tavan ajatella on kreikankielinen, Vasileios Thermoksen vuonna 2004 ilmestynyt teos Το ξεχασμένο μυστήριο. Sitä ei ole suomennettu, mutta isä Ioannis kertoo otsikon merkitsevän ”unohdettua sakramenttia”, jolla viitataan mirhavoiteluun.
Thermos on pappi, psykiatri ja Ateenan kirkollisen akatemian (Ecclesiastical Academy of Athens) pastoraaliteologian professori. Isä Ioannis kertoo, että Thermos kirkasti hänelle kirkon jäsenten rooleja ja auttoi ymmärtämään, miten nuoret voi saada kirkon aktiivisiksi jäseniksi.
– Thermokselta olen oppinut, miten kirkossakin voi keskustella vaikeista asioista.
– Onneksi Suomessa maallikot pääsevät hyvin vahvasti osallistumaan moneen asiaan hallinnosta toiminnan järjestelemiseen”, isä Ioannis huomauttaa.
Isä Ioannis kertoo, että Thermoksen kirjassa painotetaan jokaisen henkilökohtaisten lahjojen ja taitojen merkitystä seurakunnan rakentamiselle. Näiden lahjojen tunnistaminen on papin tärkeä tehtävä. Jokainen ihminen on Jumalan ainutlaatuinen lahja, joka voi palvella Kristusta, lähimmäistä ja kirkkoa omien kykyjensä ja taipumustensa mukaan.
Isä Ioannis kertoo lukeneensa teoksen lähestulkoon yhdessä illassa. Itselleen poikkeuksellisesti hän ei ole tehnyt kirjaan yhtään merkintää.
– Jätin tämän puhtaaksi, koska en voinut alleviivata kokonaan, joka ikistä riviä, hän sanoo nauraen.
Näe lähimmäisen vahvuudet
Kanssaihmisten vahvuuksien huomaamista ja hyödyntämistä voi pitää järkevänä toimintana muillakin elämänalueilla kuin vain seurakunnassa. Isä Ioannis on samaa mieltä. Hänen mukaansa kirkko ja maailma toimivat pitkälti samaan tapaan. Tavoitteet ovat kuitenkin erilaiset. Toisin kuin maailmassa, kirkossa ja seurakuntaelämässä ei mietitä rahaa eikä voittoa, vaan päämääränä on ihmisen pelastus.
– Meidät on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Kirkon jäsenyyden tavoite on jumaloituminen eli Theosis, isä Ioannis tiivistää.
Vuonna 2020 Ortodoksisten pappien liitto OPL ry. valitsi isä Ioanniksen vuoden papiksi. Hän on hyvin otettu kollegojen antamasta tunnustuksesta.
– Ehkä on tehty jotakin oikein, isä Ioannis toteaa varovasti.
Isä Ioanniksen kotona on useita hyllymetrejä kirjoja. Kirjat hän on tottunut ostamaan, sillä Kreikassa ei ole samanlaista kirjastojärjestelmää kuin Suomessa. Suomalaista kirjastoa hän pitää lahjana.
– On julkisia kirjastoja, joissa voi kävellä, tutkia ja ottaa pinon kirjoja ja palauttaa takaisin. Se on todella arvokasta.
Heinäkuun lopulla isä Ioanniksella oli kesken kaksi muutosjohtamista käsittelevää teosta sekä Thermoksen toimittama, tänä vuonna julkaistu uutuusteos. Isä Ioannis on tavannut ajattelunsa muuttaneen Vasileios Thermoksen kanssa vuosien varrella useita kertoja.
– Hän on viisas kollega, joka osaa ohjata vaikeissakin hetkissä, isä Ioannis kertoo.