Joensuussa järjestettiin huhtikuun lopulla kaksipäiväinen pastoraaliteologian työpaja, jota veti kreikkalainen pappi, professori ja psykiatri Vasileios Thermos. Työpajassa käsiteltiin psykologian ja teologian yhteyttä sielunhoidossa. Toisena pääteemana oli sielunhoidollinen näkökulma seksuaalisuuteen ja sukupuoli-identiteettiin.
Työpajaa johtanut isä Vasileios Thermos on kansainvälisesti tunnettu psykiatri ja teologi. Hän työskentelee Ateenassa sekä pastoraalisen huolenpidon apulaisprofessorina että nuorisopsykiatrina. Viime vuosina Thermos on keskittynyt seksuaalisuuden monimuotoisuuden kysymyksiin ja haasteisiin ortodoksisessa kirkossa.
Thermosin tutkimuksellinen lähtökohta on silloittaa psykologiaa ja teologiaa, jotka usein nähdään toisistaan irrallisina ja jopa vastakkaisina. Teologian kannalta vastakkainasettelu on Thermosin mukaan tarpeeton ja haitallinen, mutta ymmärrettävä: ortodoksinen kirkko ei vielä ole käsitellyt suhdettaan valistuksenjälkeiseen aikaan ja sen myötä tapahtuneeseen tieteenalojen eriytymiseen.
Thermosin ajattelun ytimessä on käsitys ihmisestä kokonaisuutena. Psyykkisten ja sielullisten prosessien lähteenä on yksi ja sama ihmisyys. Ihmisen henkisten ja hengellisten prosessien, toimintojen ja tarpeiden tulkitsemisessa tarvitaankin sekä psykologiaa että teologiaa.
– Ei ole olemassa erityisiä uskonnollisia ajatuksia, tunteita ja mielihaluja. Kyse on tavallisten psyykkisten toimintojen valjastamisesta uskonnollisten tavoitteiden palvelukseen, Thermos toteaa.
Äärimmäisyyksiä tulee välttää
Psykologian ja teologian vuoropuhelussa on vältettävä ajautumista äärimmäisyyksiin. Thermos näkee yhtäältä vaarana sen, että teologia rajoitetaan psykologian totunnaisiin rajoihin. Jos sielunhoito menettää teologisen ominaislaatunsa, siitä tulee vain yksi psykologisen ohjauksen muodoista. Thermosin mukaan teologian on pidettävä esillä ihmisen päämääränä olevaa Taivaan valtakuntaa. Toisaalta teologian on varottava fundamentalismia. Teologia ei hengellisyyteen vetoamalla saa sulkeutua todellisuudelta ja ihmisten psyykkisiltä realiteeteilta.
Thermosin mukaan pappien olisi työssään tärkeää tuntea ihmisen psyykkistä rakennetta ja psyykkisiä prosesseja. Erityisen tähdellistä tämä on mielenterveyden ongelmien tunnistamisessa, jotta papit voisivat auttaa seurakuntalaisia oikeanlaisen avun piiriin.
– Psyykkiset häiriöt heijastuvat monin tavoin sielullisen ja hengellisen toiminnan alueelle yksittäisten ihmisten tilanteissa ja laajemminkin seurakuntayhteisössä.
Kreikan kirkossa papistolle järjestetään koulutusta psyykkisten häiriöitten tunnistamisessa.
Raamatun teksteihin ja kirkkoisien kirjoituksiin sisältyy myös syvää psykologista ymmärrystä. Muinaisten tekstien psykologisen sisällön tulkinnan tekee Thermosin mukaan erityisen vaikeaksi se, että ne eivät edusta modernin ihmisen esitystapaa. Raamattu ja isät eivät edusta systematisoitua ajattelua, ja siksi niiden on vaikea kommunikoida nykytieteiden kanssa.
Thermos muistuttaa, että Raamatun kirjoittajat ja kirkkoisät olivat kytköksissä esimodernin maailman kulttuuriin. Tapa, jolla he lähestyivät seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta ei vastaa oman aikamme vallitsevaa ymmärrystä. Esimerkiksi homoseksuaalisuutta koskien Raamatun ja kirkkoisien käsitykset eivät useinkaan ole käyttökelpoisia. Thermos painottaa, että seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden kysymyksissä teologian on keskusteltava etenkin lääketieteen ja psykologian kanssa.
Itä-Suomen yliopistolla järjestetty työpaja toteutettiin Itä-Suomen yliopiston teologian osaston ja ortodoksisten pappien liiton yhteistyönä. Työpajaan osallistui noin 30 teologian opiskelijaa ja ortodoksisen kirkon papiston jäsentä.
Ortodoksisten pappien liitto on myöhemmin tänä vuonna julkaisemassa suomennoksen Vasileios Thermosin kirjasta Sexual Orientation and Gender Identity (2019).