Metropoliitta Panteleimon käynnisti uuden dekkarisarjan: “Hyvän ja pahan välinen taistelu kuuluu elämään”
Kuva
Kirkolliskokouksessa nousi maanantaina esille kalenterikysymys, joka liittyy pääsiäisen ajankohtaan.
Suomen ortodoksisen kirkon kansainvälisen diakoniajärjestö Filantropian toiminnanjohtaja Riina Nguyen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen pohtivat naisena oloa osana ekumeenista maailmaa.
Tanssinopettaja, ilon lähettiläs Aira Samulin siunataan haudan lepoon 1. joulukuuta. Hänen poikansa Jari Samulin muistelee äitiään lämmöllä, vaikka suhteessa oli myös pahoja karikkoja – mutta yksi ratkaiseva keskustelu korjasi kaiken. Paitsi Jarin itsensä, ortodoksisuus on ollut vahvasti läsnä myös
Osallistu Samarialaisen matkassa -joulupaastokeräykseen – tuotto sodan rikkomille naisille Syyriassa
Tämänvuotisen joulupaastokeräyksen tuotto ohjataan Syyriassa jo neljättä vuotta jatkuvaan hankkeeseen.
Kanttori Katarine Lehtomäki kertoo ja näyttää, miten kierrätysmateriaaleista voi valmistaa ortodoksisen joulunodotuskalenterin. Joulun odotus konkretisoituu myös Rastavanpyhäkalenterin avulla, joka löytyy uskonnonopettaja Maura Ihatsun YouTube-kanavalta.
Äiti Theodora sanoi: "Puut eivät kanna hedelmää, elleivät ne ole ensin selvinneet talven myrskyistä. Samoin on meidän laitamme. Meidän on kestettävä tämän ajan talvimyrskyt, sillä sen raskaan kamppailun avulla kannamme tulevan valtakunnan hedelmää."
Filokaliasta voi löytää erämaakilvoittelijoiden
Valamon luostarin skeemaigumeni Haritonin kuolinpäivä on 27. lokakuuta.
Eräs talviloma kuljetti Sanna Kamulan somesta satumaiselle matkalle oman sielun maisemiin.
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa palkitsi kirkon viestijät myöntämällä heille Pyhän Karitsan ritarikunnan 1. luokan mitalin tunnustuksena toiminnasta kirkon hyväksi ja kiitoksena Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen vierailuun liittyvästä viestintätyöstä.
Korona-ajan striimauksissa kouliintuneiden ortodoksinuorten työn jälkeä voi ihastella televisiossa 8.10., kun Yle TV 1 lähettää tallenteen patriarkaalisesta kiitosrukouspalveluksesta.
Rovasti Olavi Merras täytti heinäkuun lopussa 80 vuotta. Pappeus on ollut hänelle työtä ihmisten keskellä, ihmisten hyväksi.
Keskustelu naisen asemasta kirkossamme pitää sisällään värikkäitäkin sävyjä. Keskusteluun naisen asemasta ortodoksisessa kirkossa sisältyy myös kysymys sakramentaalisesta virasta.
Teologian professori Carrie Frederick Frost valotti Valamon luostarissa 15.9. pitämässään esitelmässä naisdiakonaatin historiaa ja perusteluja sen palauttamiselle.
Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos muisti kirkkomme ansioituneita miehiä arvonimillä Suomen-vierailullaan. Nyt hämmennystä on herättänyt se, että patriarkaalisen liturgian yhteydessä 10. syyskuuta naisille ei jaettu huomionosoituksia.
Nunna Vassa eli sister Vassa esiintyi viikonloppuna Valamon luostarissa järjestetyssä Naisen eletty ortodoksisuus -seminaarissa. Hän käsittelee 17. syyskuuta julkaisemassaan kirjoituksessa naisten kohtaamia haasteita kirkossamme. Teksti julkaistaan suomeksi käännettynä nunna Vassan luvalla.
Aamun Koitto pyysi lukijoitaan lähettämään omia valokuviaan ikimuistoisista hetkistä, joita he saivat kokea patriarkka Bartolomeoksen Suomen-vierailun aikana 8.-12.9.2023. Kuvista kerätään myös digitaalinen muistoalbumi.
Tomos 100 -juhlakonsertti on musiikillinen matka Suomen ortodoksisen kirkkomusiikin historiaan autonomian alkuvuosista nykypäivään.
Isä Simeon Mertanen oli valokuvaamassa patriarkka Bartolomeoksen Suomen-vierailua vuonna 2010 Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiedottajana.
Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous käsitteli pyhän marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen kunnioitusta Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin esityksestä 31. elokuuta 2023.
Kirkkomme 100-vuotisjuhlaan kannattaa saapua julkisilla, sillä Uspenskin katedraalin parkkialue pois käytöstä patriarkka Bartolomeoksen vierailun aikana 9.–10. syyskuuta.
Fordhamin yliopiston julkaisema artikkelikokoelma on otsikoitu ”Ortodoksisuus ja seksuaalisuus”. Nimi kertoo teoksen artikkelien keskittymisestä laajempaan kenttään kuin vain esimerkiksi homoseksuaalisuuteen. Tämä on jo itsessään tervetullutta, sillä Suomessakin ajoittain esiin nouseva keskustelu
Pyhän Karitsan ritarikunnan kunniamerkkejä voi käyttää sekä virallisissa että yksityisissä juhlatilaisuuksissa.
Arvot eivät toimi tyhjiössä ilman tunnustusta, varmennusta ja aktiivista julistusta, toteaa aiheesta väitellyt Elsi Takala.
Raili Gothónin kirjoittama elämäkerta nostaa esiin myös elämän rosoisuuden ja keskeneräisyyden.
