Juhlavuoden kunniaksi Kuopiossa toimiva Ortodoksisen kirkon palvelukeskus ja Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA järjestävät avoimien ovien päivän keskiviikkona 14.6. kello 13–16.
Tapahtumapäivän aluksi kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov avaa RIISAn näyttelyn Lahja Konstantinopolista 1923 – Suomen ortodoksinen kirkko sata vuotta sitten. Sen jälkeen monitoimitila Mosaiikissa on tarjolla kirkkokahvit. Museoon on vapaa pääsy klo 13–16.
Kuopion ja Karjalan hiippakunnan kotikirkossa kuullaan päivän aikana kaksi minikonserttia. Lauluryhmä laulaa kanttori Antti Räsäsen johdolla rakennuksen katutasossa sijaitsevassa kirkossa ortodoksisen kirkkomusiikin helmiä kello 13.45 ja 14.45.
Päivä tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua sekä kirkkomuseo RIISAN että kirkon palvelukeskuksen toimintaan ja työntekijöihin sekä Kuopion ja Karjalan hiippakunnan residenssissä esillä olevaan taiteeseen. Metropoliitta Arsenin opastuskierrokset residenssissä alkavat kello 14 ja 15.
Entä onko mielessäsi ortodoksiseen kirkkoon tai ortodoksisuuteen liittyvä kysymys, jota et ole koskaan saanut kysytyksi? Nyt voit kysyä mitä tahansa ja saat myös vastauksen. Yleisökysymyksiin vastaavat päivän mittaan Sirpa Okulov ja museon henkilökunta.
Visuaalisessa muodossa kirkko esittäytyy piha-aitaan kiinnitettävässä Ortodoksisuuden kirjo -valokuvanäyttelyssä.
Lahja Konstantinopolista
Kirkon juhlavuoden teemaan kytkeytyvä näyttely kertoo Suomen ortodoksisen kirkon historiasta sata vuotta sitten.
Suomen itsenäistyminen joulukuussa 1917 käynnisti tapahtumaketjun, jonka seurauksena Suomen ortodoksisen kirkon historia osana Venäjän kirkkoa päättyi. Asetus ”Suomen kreikkalais-katolisesta kirkkokunnasta” vuonna 1918 määritteli ortodoksisen kirkon yhteiskunnallisen aseman. Vuonna 1921 Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Tiihon myönsi Suomen ortodokseille autonomian, ja vuonna 1923 kirkkokunta siirtyi autonomisena arkkipiispakuntana Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen.
Kesällä 1923 suomalaisten ortodoksien anomusta Konstantinopolin patriarkaattiin lähtivät viemään valtiovallan edustajana professori Emil Nestor Setälä ja kirkon edustajana rovasti Sergei Solntsev. Heidän mukaansa määrättiin rovasti Herman Aav piispaksi vihkimistä varten. Lähetystöön liittyi Viron arkkipiispa Aleksander, jonka asiana oli myös anoa Viron ortodoksiselle kirkolle itsenäisyyttä.
6.7.1923 Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Meletios IV ja Pyhä Synodi tekivät päätöksensä autonomian myöntämisestä. Suomen ortodoksisen kirkon uusi kanoninen asema määriteltiin Tomos-asiakirjalla.
Suomen ortodoksisen kirkon palvelukeskus ja Suomen ortodoksisen kirkon kirkkomuseo RIISA
Karjalankatu 1, 70110 Kuopio
Museo avoinna 14.6.–31.8.2023 ti–la 10–16 (sulj. 23.–24.6.) sekä 1.9.2023–4.1.2024 ke-la 12–16 (sulj. 4.11., 6.12. ja 23.12.).
Lahja Konstantinopolista -näyttely on esillä museossa 4.1.2024 asti.
Pääkuva ylhäällä: Tomos -asiakirja./ RIISA