Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos vieraili lauantain kuluessa ensimmäiseksi Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkossa Klaukkalassa. Ohjelmassa oli muun muassa rovasti Teo Merraksen kertomana lyhyt alustus kirkon historiasta.
Sitä ennen patriarkkaa oli odottamassa veljiensä kanssa pieni Silvia-tyttö, joka sai ojentaa patriarkalle kukkakimpun. Patriarkka jakoi lapsille myös pieniä rukousnauhoja ja myöhemmin Kaunisniemen leirikeskuksessa hän jakoi nuorille kauniissa viininpunaisessa lahjakääreessä olevia kullanvärisiä ristejä.
Ekumeenisen patriarkkamme johdatti Kaunisniemeen kaunis havuista ja kukista tehty ”vihreä polku”. Heti patriarkan saavuttua toimitettiin rukouspalvelus Ukrainan sodan uhreille. Ekumeeninen patriarkka piti lyhyen puheen, jossa hän jälleen kerran tuomitsi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan ja kiitti suomalaisia ja Suomen ortodoksista kirkkoa heidän tuestaan Ukrainalle ja ukrainalaispakolaisille. Patriarkka myös vakuutti tukeaan Ukrainalle aina sodan voittoisaan loppuun saakka.
Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova toi oman tervehdyksensä, missä hän toi esiin, että valo voittaa pimeyden, ja myös hän kiitti Ukrainan saamasta tuesta.
Sen jälkeen patriarkka istutti kriminlehmuksen yhdessä arkkipiispa Leon kanssa tulevienkin sukupolvien iloksi.
Vihreänä patriarkkana tunnettu patriarkka Bartolomeos sai kosketuksen perisuomalaisuuteen nauttiessaan nokipannukahvit järven rannassa, ja kahvittelun lomassa järjestyi myös selfietuokioita kirkkomme nuorten kanssa; heitä oli saapunut Oulusta saakka.
Ristisaatossa Uspenskiin
Samaan aikaan Pyhän Kolminaisuuden kirkolla koettiin juhlahumua Treffit Troitsassa -tapahtumassa, joka alkoi kello 10 rukouspalveluksella ja jatkui aina kello 16 alkavalla ristisaatolla Uspenskin katedraalille, missä toimitettiin patriarkaalinen kiitosrukouspalvelus kello 17:00 alkaen. Ristisaaton etenemistä tallennettiin muun muassa drone-kuvauksen avulla. Patriarkka Bartolomeos puhui kiitosrukouspalveluksessa täpötäydessä Uspenskin katedraalissa.
– Tänään te olette yksi osa kansainvälisten kirkkojen yhteisöä ja edustatte siinä merkkiä vakaudesta ja täyttymyksestä. Mutta samalla edustatte toivon majakkaa, joka odottaa avoimessa tulevaisuudessa kaikkia niitä, jotka lepäävät Jumalan rajattoman armon varassa, patriarkka lausui.
Tulevaisuuden kohtaamisesta hän kehotti meitä:
– Pysykää avoimina maailmalle ympärillänne ja ottakaa muutokset vastaan luottaen Herraan, vailla pahuuden pelkoa.
Näin hän pohjusti rakkaudellisia ohjeitaan ja antoi puheessaan kirkollemme kolme tulevaisuuden suuntaviivaa, jotka ovat: avoimuuden, inklusiivisuuden ja nuoruuden henki.
– Pysykää avoimina maailmalle ympärillänne ja ottakaa muutokset vastaan luottaen Herraan, vailla pahuuden pelkoa. Nykyisen maailman viestintä ja teknologia kehittyvät koko ajan. Olemme astumassa tekoälyn aikaan, joka tulee kirjaimellisesti muuttamaan maailmamme sellaisena kuin me nyt sen tunnemme. Ortodoksisen kristillisyyden tulevaisuus riippuu siitä, miten vastaamme ja liitymme tähän todellisuuteen samalla säilyttäen uskomme ja perinteemme periaatteet, patriarkka sanoi.
Inklusiivisuuden ajatukseen hän johdatti sanoilla:
– Varmistakaa ja edistäkää kaikkien ihmisten ja koko luomakunnan inklusiivisuutta. Tämä oli taatusti kaikkein varhaisimman apostolisen yhteisön näky, jonka hengessä he täyttivät Herran käskyä ”mennä kaikkialle maailmaan ja julistaa evankeliumi kaikille luoduille.” (ks. Mark. 16:15) Kunnioitettava edeltäjämme Konstantinopolin istuimella, pyhä Johannes Krysostomos tulkitsi, että ”kaikki luodut” tarkoittaa koko luotua luomakuntaa.
Nuoruuden hengen vaalimisesta hän sanoi:
– Viimeiseksi älkää laiminlyökö velvollisuuttanne tukea nuorempaa sukupolvea. Kuten olemme toistuvasti tuoneet esille, nuoret mielet ja sydämet keskuudessamme eivät merkitse vain kirkkomme tulevaisuutta vaan sen nykyisyyttä. Meidän on löydettävä tapoja, joilla otamme nuoret miehet ja naiset mukaan kaikkiin kirkon elämän, hallinnon ja palvelun muotoihin. Nuoret tulisi kohdata niin liturgiassa kuin johtoasemissa, unohtamatta lähetys- ja avustustyötä. Nuorisomme tuovat yhteisöihimme uusia näkökulmia ja energiaa, uudistunutta elämää ja henkeä. Nuoret tarjoavat perustuksen kirkolle, joka haluaa pysyä relevanttina maailmassa ja yhteydessä sen ongelmiin. Nuoret opettavat meitä olemaan pelkäämättä muutoksia ja kehitystä. He muistuttavat meitä siitä, että kirkon rooli ja vastuu ei kuulu johonkin kaukaiseen ”kulta-aikaan” tai yhteenkään utooppiseen tulevaisuudennäkymään, vaan nykyisyyden haastavaan todellisuuteen.
Lue patriarkan ikimuistoinen puhe kokonaisuudessaan täältä.
Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen kanssa palvelusta toimitti Uspenskin papisto.
Päivän päätteeksi oli vuorossa autonomian 100-vuotisjuhlaillallinen kutsuvieraille.
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo puhui tilaisuudessa autonomian 100-vuotisjuhlaillallisella. Isä esipaimen muisteli puheessaan kirkkomme sitkeyttä ja päättäväisyyttä vaikeuksien keskellä ja visioi valoisia tulevia päiviä koettelemuksista huolimatta.
– Kirkkomme sai Ekumeeniselta patriarkaatilta autonomian monien kärsimyksen vuosien jälkeen. En kuitenkaan halua antaa kärsimykselle viimeistä sanaa, vaikka nyt sata vuotta myöhemmin Venäjän hyökkäyssota ja patriarkka Kirillin vääristynyt oppi pyhästä sodasta tuovat jälleen kärsimystä miljoonille ihmisille. Rukoilen lakkaamatta Venäjälle pakkosiirrettyjen lasten ja Ukrainasta paenneiden tämän ajan evakkojen puolesta. Rukoilen, että he löytävät maastamme turvan ja kirkostamme lohdun, isä esipaimen lausui.
– Uskon edelleen, että maailma on pohjimmiltaan hyvä ja kaunis. Pelkkä asenne ei kuitenkaan auta näkemään tätä luomakunnan alkuperäistä hyvyyttä. Tarvitaan uskoa. Ja usko on elämänasenne, jossa kasvamme vain pienin askelin, kriisien ja koetusten kautta. – – – Kun historian lehdet ovat kääntyneet, tulevaisuuden sivut odottavat kirjoittamista. Paikalliskirkkomme tähänastinenkin tarina on oikein nähtynä tarina toivosta, rohkeudesta ja yhteenkuuluvuudesta. Siksi uskon, että kirkkomme on tulevaisuudessakin jotain suurta: vastuullinen, vieraanvarainen, elävä ja ulospäin avautuva yhteisö, joka tarjoaa paikan henkiselle ja hengelliselle kasvulle, ymmärrykselle ja elämän merkityksen löytämiselle kaikenikäisille – olipa heidän taustansa mikä tahansa.
Tervehdyksensä toi myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma ja Helsingin katolisen hiippakunnan emeritus-piispa Teemu Sippo.
Juhlallisuudet jatkuvat sunnuntaina patriarkaalisella liturgialla Uspenskin katedraalissa ja jatkuvat kirkkokansan yhteisellä lounaalla ravintola Sipulissa.
Pääkuva ylhäällä: Ukrainasta sotaa paennut, kohta kahdeksan vuotta täyttävä Miloslava Chyhryn kiipesi luontevasti patriarkan seuraksi laiturin penkille. Miroslawa sai kasteen Suomessa viime syksynä. Hänen pieni kotikaupunkinsa Ukrainassa sijaitsee lähellä Odessaa. Miroslawan äiti on valokuvaaja, joka avustaa muun muassa Helsingin ortodoksista seurakuntaa ja Aamun Koittoa.
Juttua muokattu 2.11.2023 klo 14:50 korjaamalla tytön nimi Miroslavasta Miloslavaksi.
