"Olemme myös tietoisia taloudellisista vaikeuksista, joita kirkkonne nyt kohtaa vähentyneen valtionavun vuoksi. Vaikka tällaiset olosuhteet ovat epäilemättä vaativia, ne voivat myös toimia vakavan pohdinnan ja uudistuneen vision tilaisuuksina. Vajeen ajat kutsuvat kirkkoa selkeyttämään prioriteettejaan, tarkentamaan rakenteitaan ja uudelleenkeskittämään lähetystyönsä olennaisiin näköaloihin, kuten palvelemiseen, pastoraaliseen huolenpitoon, diakoniaan ja hyväntekeväisyyteen. Uudistukset, joita toteutatte tulevina vuosina – vastuullisuuden vahvistaminen, hallinnollisen selkeyden lisääminen ja strategisten tavoitteiden uudistaminen – tulevat Jumalan armosta lujittamaan kirkollisen elämänne elinvoimaa ja kestävyyttä", kirjoitti patriarkka Bartolomeos.
Patriarkka Bartolomeos nosti esiin myös kirkkomme diakoniatyön:
"Erityisen kiitettävää on syventymisenne diakoniatoimintaan, varmistaen että myötätuntoinen palvelu säilyy palvelutyönne määrittävänä tunnusmerkkinä ja evankeliumin rakkauden kutsun elävänä ilmauksena."
Hänen tervehdyksensä on luettavissa kokonaisuudessaan Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta.
Omassa avauspuheenvuorossaan arkkipiispa Elia mainitsi muun muassa julkisuudessa esillä olleen niin sanotun kahden hiippakunnan mallin, kirkon strategian, kolttasaamelaiset, turvallisen tilan ja ukranalaiset sotapakolaiset – ja niin ikään taloudelliset haasteet.
– Emme voi kiertää tosiasioita. Valtionavun leikkaukset pakottavat vaikeisiin päätöksiin. Mutta katsotaanpa tätä hetkeä hieman toisin. Juuri supistukset saattavat paljastaa sen, mikä on ollut piilossa runsauden keskellä: mikä on se ydin, jota ilman emme ole enää kirkko? Voi olla, että olemme rakentaneet muureja, jotka nyt täytyy purkaa, jotta valo pääsee sisään. Sillä lopulta kirkossa on kyse vain kahdesta asiasta: leivästä ja viinistä, Kristuksesta ja ihmisestä. Kaikki muu on kehyksiä, ja kehyksistä me voimme luopua, kunhan emme kadota kuvaa.
Arkkipiispa Elia totesi lisäksi, että kirkon palvelukeskuksen tulevaisuutta on tarkasteltava eri näkökulmista "sulkematta pois vaihtoehtoa, jossa keskushallintomme uudelleenorganisoituu tulevaisuudessa läpikotaisin."
Kahden hiippakunnan mallia koskien arkkipiispa lausui:
– Aloite kahden hiippakunnan mallista on esitetty taloudellisista syistä. Ymmärrän logiikan, mutta liturginen ja kanoninen todellisuus ei palaudu numeroihin. Piispainkokouksemme on laatinut perusteellisen lausunnon, johon pyydän tarkoin tutustumaan. – – – Puhumme myös hiippakuntien yhdistämisestä, emme lakkauttamisesta. Meillä ei ole estettä mukauttaa hallinnollisia rakenteitamme. Mutta hiippakuntien yhdistäminen ei poista tarvetta kolmannelle piispalle. Autonomisena paikalliskirkkona meillä on oltava määräjäseninen piispainkokous, arkkipiispa sanoi.
Kirkolliskokouksen asialista on poikkeuksellisen painava: kokouksessa käsitellään muun muassa kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelmaa vuosille 2026-2030, valtionavun heikkenemisen vaikutuksia kirkon talouteen, kirkon hiippakuntarakennetta ja Kuopiossa kirkon keskushallinnon toimitilat sisältävän kiinteistön tulevaisuutta sekä useita kirkolliskokoukselle tehtyjä aloitteita. Lisäksi asialistalla on Oulun metropoliitan vaali, joskin kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että vaalia ei järjestetä tämän vuoden kirkolliskokouksessa, sillä samassa kokouksessa pohditaan myös hiippakuntajakoon ja -rakenteeseen liittyviä kysymyksiä.
Kokouksen täysistunnot ovat avoimia yleisölle ja median edustajille, mutta kokouksen istuntosalissa on rajoitetusti tilaa. Täysistunnot pyritään välittämään suoralähetyksinä Suomen ortodoksisen kirkon YouTube -kanavalle. Striimejä ja kokousuutisointia voi seurata myös Suomen ortodoksisen kirkon nettisivujen kautta.
Seuraavan täysistunnon alkamisaika ilmoitetaan aina kunkin täysistunnon päätteeksi.