Aamupalveluksessa
(Matt. 22:15‒23:39)
Evankeliumissa oppineet kysyvät Jeesukselta vaikeita kysymyksiä saadakseen hänet ansaan. Jeesus varoittaa seuraamasta oppineiden teeskenneltyä hurskautta, jolla he sulkevat taivasten valtakunnan: jo heidän esi-isänsä surmasivat Jumalan profeetat.
Jeesus sanoo tahtoneensa koota heidän siipiensä alle kuin kanaemo, mutta he eivät ole halunneet. He eivät näkisi häntä ennen kuin sanovat: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!”
***
Suuren tiistain evankeliumissa Jeesus varoittaa tekopyhyydestä. Sanat eivät viittaa ainoastaan joihinkin Jeesuksen aikalaisiin, vaan ovat muistutus myös meille.
Vapahtaja ei ole unohtanut ketään. Hän haluaa koota jokaisen yhteyteensä. Sitä varten hän kärsii ristillä. Meitä kutsutaan pelkäämättä kääntymään Vapahtajan puoleen. Tämä on ikuisen pääsiäisen alku.
Liturgiassa
(Matt. 24:36‒26:2)
Evankeliumissa Jeesus kertoo, että aikojen loppu tulee yllättäen. Siksi on valvottava viisaan palvelijan tavoin ja kuin viisaat neitsyet, joilla oli lampuissaan öljyä. Palavan lampun avulla he löysivät perille sulhasen hääjuhlaan yön pimeydessä.
Samalla tavoin palvelija, joka hoitaa hyvin isäntänsä palvelusväen, korotetaan, ja isäntänsä omaisuutta hoitanut vähäinen palvelija saa kutsun ilojuhlaan. Taivasten valtakunnan perivät ne, jotka ovat ihmisiä ruokkiessaan, vaatettaessaan ja heistä huolehtien palvelleet Kristusta. Jeesus kertoo, että hänet luovutetaan ristiinnaulittavaksi kolmen päivän päästä.
***
Jeesus muistuttaa tulevasta tuomiosta. Hän kehottaa kaunistamaan elämän hyvillä teoilla ja oikealla uskolla. Ne ovat lamppu, joka valaisee tien.
Jokaiselle on annettu hänen omat lahjansa palvelemiseen. Tärkeintä ei ole lahjojen suuruus, vaan Jumalan palvelemisen asenne, joka näkyy suhteessa toisiin ihmisiin.
Kutsu palvelemaan ei ole vain kehotus, vaan myös lupaus Jumalan valtakunnan löytämisestä. Neuvoillaan Vapahtaja kutsuu meitä valtakuntansa pitoihin. Ikuisen juhlan valmistaakseen Hän suostuu kärsimään tähtemme.