Neitsyt Marian syntymä kuvattuna 1600-luvun maalauksessa
Ajassa

Jumalanäidin syntymäpäivä yhdistää ortodoksisia ja katolisia kristittyjä

Jumalanäidin syntymä kuuluu ortodoksisessa kirkossa vuoden 12 suurimman kirkkojuhlan joukkoon.
| Teksti: Vladimir Sokratilin | Kuva: Le Nain Brothers/Wikimedia Commons
Neitsyt Marian syntymä kuvattuna 1600-luvun maalauksessa

Ortodoksisissa ja katolisissa kirkoissa ympäri maailmaa juhlitaan 8. syyskuuta Maria -nimisen tyttölapsen syntymää hurskaiden Joakimin ja Annan perheeseen. Ortodoksisessa kirkossa tämä juhla kuuluu vuoden 12 suurimman kirkkojuhlan joukkoon.

Uuden testamentin kirjoitukset taustoittavat niukasti Jumalanäidin elämää. Kirkon opin alkulähteessä ei esimerkiksi juurikaan kerrota Marian syntymästä, temppeliintuomisesta saatikka Jumalanäidin elämästä helluntain tapahtumien jälkeen.

Se, mitä kirkkomme Jumalanäidin syntymästä muistaa, on välittynyt perimätiedon kautta: ikivanhojen kertomusten, kirkollisten historiikkien, opetuspuheiden ja jumalanpalvelustekstien muodossa. Jumalanäidin elämän vaiheita valottavat varhaiskristilliset apokryfitekstit, joista keskeisessä asemassa ovat 100-luvun loppupuolella kirjoitettu Jaakobin evankeliumi ja Tuomaksen evankeliumi 100-luvulta.

Se, mitä kirkkomme Jumalanäidin syntymästä muistaa, on välittynyt perimätiedon kautta: ikivanhojen kertomusten, kirkollisten historiikkien, opetuspuheiden ja jumalanpalvelustekstien muodossa.

Vaikka kirkko ei virallistanut apokryfitekstien liturgista käyttöä, osaa niissä kerrotuista asioista pidetään todenperäisinä. Siksi monet näistä teksteistä käännettiin eri kielille jo alkukirkon aikana. Myöhemmin kirkkoisät saattoivat hyödyntää kyseistä tietoa laatiessaan jumalanpalvelustekstejä ja opetuspuheitaan Jumalanäidin juhlapäivinä.

Perimätiedon mukaan Maria syntyi iäkkäiden ja lapsettomien Joakimin ja Annan perheeseen Nasaretissa. Pariskunta oli toivonut lasta hyvin hartaasti. Niinpä he tekivät lupauksen, että mikäli Jumala siunaisi heitä lapsella, he kasvattaisivat lapsen palvelemaan Jumalaa. Jumala kuuli heidän rukouksensa ja antoi heille tyttären, joka sai nimekseen Maria. Äitinsä puolelta Maria oli Aaronin sukua, ja isänsä puolelta hän polveutui Daavidista. Näin hänen esi-isiensä joukossa oli niin pappeja kuin kuninkaitakin.

Vaikka kirkko ei virallistanut apokryfitekstien liturgista käyttöä, osaa niissä kerrotuista asioista pidetään todenperäisinä. Siksi monet näistä teksteistä käännettiin eri kielille jo alkukirkon aikana.

Vanhan liiton aikana uskottiin, että lapsettomuus on jonkinlainen kirous. Siksi se aiheutti Joakimille ja Annalle suunnattomia henkisiä kärsimyksiä Jaakobin evankeliumin mukaan. Kertomuksen mukaan Joakimilta olisi jopa evätty mahdollisuus tuoda uhria temppeliin, koska hän ei kyennyt siittämään Israelin kansalle jälkipolvea.

Uskossa, että Jumala voi antaa lapsen myös iäkkäälle ja lapsettomalle, kuten Abrahamille, Joakim paastosi ja rukoili 40 päivää erämaassa. Rukouksen aikana Jumalan enkeli ilmestyi Annalle ja sanoi: ”Anna, Anna, Herra on kuullut rukouksesi, ja sinä hedelmöityt ja kannat, ja sinun siemenestäsi puhutaan koko maailmassa”. Anna lupasi lapsensa Jumalalle, ja saman ilouutisen enkeli vei myös Joakimille, joka kiitti Jumalaa tuoden Hänelle kiitosuhrin.

Äitinsä puolelta Maria oli Aaronin sukua, ja isänsä puolelta hän polveutui Daavidista. Näin hänen esi-isiensä joukossa oli niin pappeja kuin kuninkaitakin.

Kirkon opetuksen mukaan Kaikkeinpyhimmän Jumalanäidin syntymällä on suuri merkitys, koska hänet oli tarkoitettu ihmiseksi syntyneen Jumalan äidiksi. Näin ollen Marian tehtävä Jeesuksen pelastustyössä oli hyvin keskeinen. Jo varhaiskristillisellä ajalla kirkon opettajat ymmärsivät vanhojen profetioiden täyttyneen Mariassa. Jumalanäidin syntymään liittyviä Vanhan testamentin tekstejä luetaan Jumalanäidin syntymän juhlan aikaan kirkossa: Jaakobin profetia (1.Moos.28:10-17), Hesekielin profetia (Hes.43:27, Hes.44:1-4) ja Sanalaskujen kirja (Sanalask.9:1-11).

Jumalalta anotun lapsen syntymän ihme jatkaa Jumalan kaitselmuksellista toimintaa: Jumala tekee mahdolliseksi sen, mikä ihmiselle on mahdotonta.

Alkukristityt juhlivat maallisia kuolinpäiviä

Varhaiskristillisellä kaudella Neitsyt Marian syntymää ei vietetty lainkaan. Tämä selittyy sillä, että alkuseurakunta juhli mieluummin kuolinpäiviä – eli Jumalan tykö siirtymisen ja iäisyyteen syntymisen päiviä – maallisten syntymäpäivien sijaan. Siksi kaikki vanhimmat kirkkokalenteriin lisätyt kirkon kunnioittamien uskonsankareiden – vanhatestamentillisten merkkihenkilöiden ja marttyyrien – muistot ovat heidän kuolinpäiviään.

Erillisenä kirkkovuoden tapahtumana Neitsyt Marian syntymää alettiin viettää laajasti vasta 600-luvulla. Vanhimmat Neitsyt Marian syntymäjuhlasta kertovat tekstit ovat 400-500-lukujen vaihteesta. Idässä pyhä Proklos, Konstaninopolin arkkipiispa (+ 446), mainitsee opetuspuheessaan juhlan ensimmäistä kertaa Lännessä sama juhla mainitaan paavi Gelasiuksen (+ 496) käsikirjassa. Tuolloin juhlaa vietettiin paikallisesti Syyriassa ja Palestiinassa.

Alkuseurakunta juhli mieluummin kuolinpäiviä – eli Jumalan tykö siirtymisen ja iäisyyteen syntymisen päiviä – maallisten syntymäpäivien sijaan.

Ensimmäinen Jumalanäidin kirkko (nyk. pyhän Annan kirkko) rakennettiin 500-luvulla Jerusalemiin paikalle, missä sijaitsi perimätiedon mukaan pyhien Joakimin ja Annan talo.

Jo 600-luvulla juhlaa vietettiin laajasti ympäri kristillistä maailmaa. Pyhä Andreas Kreetalainen (+ n. 712) laati kaksi opetuspuhetta juhlan kunniaksi ja juhlakanonin luettavaksi aamupalveluksessa. Siinain luostarin käsikirjoituksessa 800-luvulta löytyvät nykyään juhlapäivänä kirkossa luettavat paremiat, tropari, epistola, evankeliumiote ja ehtoollislauselma. Lähestulkoon kaikissa 1000-luvun jumalanpalvelusohjeissa esitetään juhlan jumalanpalvelus sen nykyisessä muodossa.

Vaikka Neitsyt Marian syntymisen viettäminen kirkossa alkoi suhteellisen myöhään, sen juhlatropari on vanhimpia kirkkovuoden suurten juhlien tropareiden joukossa. Kyseessä on miltei ainoa juhlatropari, joka kajahtaa samalla tavalla niin ortodoksisissa kuin katolisissakin kirkoissa ympäri maailmaa samana juhlapäivänä.

 

Pääkuva ylhäällä: Noin 1645-luvulta peräisin oleva maalaus esittää Jumalanäidin syntymää.

Juttua muokattu 7.8.2022 klo 11:00 tarkentamalla, että Jumalanäidin syntymäpäivä yhdistää nimenomaan ortodoksisia ja katolisia kristittyjä.