Juha Lampinen on Suomen ainoa päätoiminen diakoni. Hän aloitti seurakunnan diakonin toimessa 1.1.1999, ja hänet siunattiin ylidiakoniksi Uspenskin katedraalissa 25.4.1999. Sillä tiellä hän on edelleen. Minkälaista on ollut toimia jo neljännesvuosisadan ajan Suomen ortodoksisen kirkon
Ortodoksisesta ekologiasta kirjan kirjoittanut Elizabeth Theokritoff ei usko, että pelkästään teknisillä ratkaisuilla selvitetään ympäristöongelmat. Kestäviä vastauksia haasteisiin saattaisi löytyä ortodoksisesta perinteestä.
Ylen Miljoona roskapussia -kampanja pyörähti käyntiin maanantaina 15.4. ja se jatkuu 5.6. asti. Kevään myötä ovat aktivoituneet myös Roska päivässä -liikkeen roska-aktivistit, joiden toimintaan kuuluu esimerkiksi roska-astioiden koristeleminen. Tässä artikkelissa ikonografi Alexander Wikström
Konservaattori ja ikonimaalauksen opettaja Antti Narmala on lisännyt ikonien ymmärrystä Keniassa, missä ikonit jäävät helposti vieraiksi seurakuntalaisille.
‒ Keniassa ikonien asema ei ole niin elävä kuin Suomessa. Ikonit eivät ole seurakuntalaisille omaa kulttuuria, vaan vierasta tuontitavaraa.
Kulttuuriassistentti Eija Nuutinen tekee työtä ortodoksisen kulttuurin hyväksi Ortodoksisessa kulttuurikeskuksessa Joensuussa. Hän on suorittanut varsin poikkeuksellisesti sekä ortodoksisen että läntisen teologian maisterin tutkinnot. Niinpä Nuutinen tunnistaa pienen kirkkokunnan vahvuudet ja
Suomen-vierailunsa vastikään päättänyt ukrainalainen pappi ja Kiovan ortodoksisen teologisen akatemian lehtori Orest Zhyhalo haluaa pitää esillä pääsiäisajan valoisaa sanomaa, vaikka hänen kotimaansa kärsii Venäjän hyökkäyssodasta.
– Kristus on voittanut kuoleman ja hän tulee voittamaan tämän
Ann-Mari Sintonen on säilyttänyt isoäidiltään ylioppilaslahjaksi saamansa Jumalansynnyttäjän ikonin. Vasta kirkkoon liittymisen kynnyksellä hänelle selvisi ikonin nimi. Nyt hän kertoo kiehtovan tarinan omin sanoin.
Riitta Bister on kohdannut kärsimystä, mutta myös Jumalan rakkaudesta kumpuavaa huolenpitoa. Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta on tullut toinen koti.
Kymmenen vuotta päivänpolitiikan ytimessä työskennellyt Dimitri Qvintus kannustaa omaa kirkkoaan aktiivisempaan vaikuttamiseen.
Pääsiäisaikana ortodoksinaisilla voi nähdä pienistä pääsiäismunista koostuvia kaulakoruja. Jokaisella korulla on oma, kaunis tarinansa. Palmusunnuntaina Pyhän Karitsan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkillä palkittu Jaana Pössi kertoo omasta korustaan ja siihen liittyvästä perinteestä.
Yhä useammin tie Suomen ortodoksiseen kirkkoon löytyy netin ja sosiaalisen median kautta.
Artikkelin kirjoittaja avaa kysymyksiä sairaalasielunhoidosta aloittaen omasta kokemuksestaan. Tuolloin vakavasti sairaalle puolisolle tuotu ikoni olikin yhtäkkiä häipynyt hyllyn päältä pöytälaatikkoon.
Virpomisella on vahva kristillinen perusta, joten ainakin nämä asiat on hyvä tietää!
Tekoälypalveluiden tarjonta ja käyttö on lisääntynyt kaikilla aloilla, eikä niiden vaikutuksia ihmisten hengelliseen elämäänkään voida sivuuttaa – kuten ei myöskään sosiaalisen median merkitystä.
Muusikko Eeva-Kaisa Rönkä joutui taipumaan selkäkivun edessä. Sairaus vei häneltä rakkaan ammatin, mutta toi myös jotain arvokasta tilalle.
Valamo-säätiöön kuuluvasta Fevronia Orfanoksen rahastosta on 22.2.2024 myönnetty 10 000 euron tutkimusapuraha TT Ari Koposelle ortodoksista ekoteologiaa käsittelevän teoksen kirjoittamiseen.
Näyttelijä Ville Virtanen haluaisi aloittaa elämän puhtaalta pöydältä joka päivä. Perustan päiville antavat Raamatun ja Filokalian opetukset.
Helmikuun 24. päivä tulee kuluneeksi kaksi vuotta Venäjän täysmittaisen hyökkäyssodan aloittamisesta Ukrainassa. Uspenskin katedraalissa toimitetaan rukouspalvelus rauhan puolesta sodan alkamisen vuosipäivänä, mutta Suomen ortodoksinen kirkko on tehnyt paljon muutakin tukeakseen Ukrainaa ja sen
Monipuolisen museouran tehnyt FM Anne Laiti on innostunut uudesta työstään Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn johtajana.
– Tähän minun on pakko reagoida. RIISA on museona kiinnostava, kertoo Laiti ajatelleensa,
kun tieto avoimesta paikasta tavoitti hänet.
Ensimmäisellä videolla kerrotaan Suomen ortodoksisen kirkon käyttämästä kalenterista ja pääsiäisen ajankohdasta. Uuden soittolistan taustalla on Helsingin ortodoksisen seurakunnan papin ja muutaman ukrainalaisen tiimi Helsingistä.
Edom Tadesse tuli siskonsa kanssa Etopiasta Suomeen vuonna 2009. Lapsuuden kulttuuri kulkee aina mukana elämässä, mutta Suomessa on koti ja paljon arvokkaita asioita.
– Suomessa saa elää turvallisessa, rauhallisessa ympäristössä, jossa jokainen voi löytää oman elämäntapansa.
Piispainkokous korosti kuitenkin, että toimenpiteiden jälkeen ruumis tulee siunata ortodoksisen kirkon järjestyksen mukaan ja mieluiten haudata arkussa ortodoksista perinnettä noudattaen.
Ortodoksisuudessa vainajan kunnioittava kohtelu on tärkeää. Tukholmassa järjestetyssä Konsten att hålla ihop ett land -konferenssissa pohdittiin uskonnollisten yhteisöjen roolia yhteiskunnallisena voimavarana kriisiaikoina ja niihin varauduttaessa. Yksi konferenssin aihealueista oli hautaustoimi.
Helsingin ortodoksisella hautausmaalla lepää kiinnostavia henkilöitä – ja ”muistojen puutarhuri” Marianna Flinckenberg-Gluschkoff on käyttänyt kosolti aikaa heidän elämäntarinoidensa selvittämiseen.