Jumalanäidin ikonin edessä palavat tuohukset
Minisaarna

Minisaarnat 28.–31.10.2024: Hurskas ei raskauta toisia taakoilla, joita ei itse halua kantaa

| Teksti: Marko Mäkinen | Kuva: iStock
Jumalanäidin ikonin edessä palavat tuohukset

Maanantai 28.10.2024

Luukkaan seitsemännen viikon maanantai

(Luuk. 11:29–33)

Evankeliumissa Jeesus kertoo ihmisille, ettei tämä paha sukupolvi saa merkkiä, vaikka sitä vaatii. Ainoa heille annettava merkki on Joonan merkki. Ihmisen Poika tulee olemaan heille Joonan kaltainen merkki.

Etelän kuningatar herää tuomiolle tämän sukupolven kanssa: hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta. Heidän luonaan on nyt enemmän kuin Salomo. Niiniven asukkaat nousevat tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja langettavat tuomion. He kääntyivät Joonan saarnatessa. Nyt heidän luonaan on enemmän kuin Joona. 

Lamppua ei piiloteta tai panna vakan alle, vaan se laitetaan lampunjalkaan, jotta kaikki näkisivät valon.

***

Jeesuksen aikalaiset etsivät sellaista merkkiä Jumalan lupausten täyttymisestä, joka olisi voinut vakuuttaa heidät vailla epäilyksiä.

Sen sijaan heille annettiin Joonan merkki: Jumalan Poika surmattaisiin, laitettaisiin hautaan ja hän nousisi ylös kolmantena päivinä, aivan kuten Joona pelastui meripedon vatsasta kolmantena päivänä.

Etsiessämme vakuutusta Jumalan olemassaolosta ja hänen hyvien lupaustensa todenmukaisuudesta meidät johdatetaan ristinaulitun ja ylösnousseen Vapahtajan luo. On omassa vallassamme, annammeko tämän ikuisen rakkauden sanoman koskettaa sisintämme niin, että elämämme saa kokonaan uuden alun ja suunnan.

Tiistai 29.10.2024

Luukkaan seitsemännen viikon tiistai

(Luuk. 11:34–41)

Evankeliumissa Jeesus kertoo silmän olevan ruumiin lamppu. Kun silmä on terve, koko ruumis on valaistu. Ruumis on pimeä, jos silmät ovat huonot. Siksi on varottava, ettei itsessä oleva valo ole pimeyttä. Ruumis on kauttaaltaan valoisa, kun koko ruumis on valaistu, aivan kuin lampun valaistessa ihmistä loistellaan.

Jeesuksen opettaessa eräs oppinut pyytää Jeesuksen kotiinsa aterialle. Hän hämmästyy, ettei Jeesus peseydy ateriaa ennen. Jeesus sanoo hänelle, että oppineet kyllä pudistavat maljansa ja vatinsa ulkopuolen, mutta heidän sisimpänsä on täynnä riistoa ja pahuutta. He ovat mielettömiä, sillä se, joka on tehnyt ulkopuolen, on tehnyt myös sisäpuolen. Mitä maljassa on sisällä, se on annettava köyhille. Silloin kaikki on heille puhdasta.

***

Jeesus kehottaa huolehtimaan siitä, että sisin on valoisa ja hyvä. Silloin ulkoinenkin elämä asettuu kohdalleen.

Evankeliumissa mainitun oppineen tuomitseva asenne kertoi sisimmän epätasapainosta.

Jumalan asioissa oppinut mies eli kyllä ulkoisesti kaikkien opetusten mukaan, mutta sisin oli täynnä riistoa ja pahuutta, vailla laupeutta toisia kohtaan. Sisimmän muutos johdattaa meidät lähimmäisen luo vailla tuomitsemista ja koko elämänasenne muuttui valoisaksi.

Keskiviikko 30.10.2024

Luukkaan seitsemännen viikon keskiviikko

(Luuk. 11:42–46)

Evankeliumissa Jeesus nuhtelee oppineita siitä, että he maksavat kymmenykset jopa eri kasveista ja kasviksista, mutta eivät välitä oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta Jumalaan. Näitä heidän pitäisi noudattaa lyömättä laimin muitakaan käskyjä.

Jeesus surkuttelee oppineita, jotka istuvat mielellään etummaisilla paikoilla ja ovat hyvillään ihmisten tervehtiessä heitä toreilla. He ovat kuin merkitsemättömät haudat, joita ihmiset tietämättään tallaavat.

Eräs lainopettaja sanoo Jeesuksen loukkaavan puheellaan myös heitä. Jeesus vastaa surkuttelemalla myös heitä, koska he panevat ihmisten selkään raskaita taakkoja, joihin eivät itse halua kajota edes yhdellä sormella.

***

Hurskainkin kilvoittelija, joka kiinnittää huomionsa vain ulkoisiin seikkoihin on Jumalaa ja hänen tahtoaan vastaan, jos sisimmässä ei ole oikeudenmukaisuutta ja rakkautta Jumalaa kohtaan.

Pyhinkin jumalanpalvelija on vain tyhjyyttä kumiseva hauta, jos häntä kiinnostavat etummaiset sijat ja ihmisten arvostus.

Ulkoisesti hurskas, kova ihminen, joka ei tahdo seurata sisimmässään Jumalan laupiasta tahtoa, sitoo toisten selkään ainoastaan taakkoja, joita heidän on mahdotonta kantaa.

Torstai 31.10.2024

Luukkaan seitsemännen viikon torstai

(Luuk. 11:47–12:1)

Evankeliumissa Jeesus nuhtelee ihmisiä siitä, että he rakentavat muistomerkkejä profeettojen haudoille, vaikka heidän isänsä tappoivat heidät. Tällä he tunnustavat hyväksyvänsä isiensä teot.

Jumalan Viisaus on sanonut lähettävänsä heidän luokseen profeettoja ja apostoleja, joita he tappavat ja vainoavat. Tämä sukupolvi joutuu tilille kaikesta profeettojen verestä, joka on vuodatettu aina maailman luomisesta saakka.

Jeesus surkuttelee lainopettajia, jotka ovat vieneet tiedon avaimet. He eivät ole menneet itse sisälle ja ovat estäneet niitä astumasta sisään, jotka olisivat halunneet.

Lainopettajat ja kansan oppineet ahdistavat Jeesusta kysymyksillään saadakseen hänet ansaan. Väki tungeksii Jeesuksen ympärillä. Jeesus kehottaa oppilaitaan varomaan oppineiden hapatetta, tekopyhyyttä.

***

Jotkut kiivailivat Jumalan puolesta, mutta hyväksyivät sisimmässään asenteet, jotka sotivat Jumalaa vastaan.

Ne, joilla oli kaikki tiedon avaimet, estivät asenteillaan toisia pääsemästä Jumalan luo. Tähän johti tekopyhyys, todellisen Jumalan tuntemisen puuttuminen.

Vapahtaja tahtoo, että olemme aitoja, Jumalan tahtoa etsiviä ihmisiä, jotka rohkaisevat toisia matkalla kohti Jumalan valtakuntaa. Jumalan ihminen ymmärtää, että jokaisen polku on erilainen ja jokainen on arvokas. Hän tietää, että kovuuden sijaan laupeus voittaa aina enemmän.