Joh. 20:19–31
Evankeliumissa ylösnoussut Jeesus ilmestyy lukittujen ovien takana piileksiville opetuslapsilleen, toivottaa heille rauhaa ja näyttää haavansa. Ilo valtaa heidät. Herra lähettää apostolit julistamaan evankeliumia ja kehottaa heitä ottamaan vastaan Pyhän Hengen: kenen synnit he antavat anteeksi, niille ne annetaan anteeksi.
Apostoli Tuomas, joka ei ole paikalla, ei suostu uskomaan, ellei itse näkisi Jeesuksen haavoja ja saisi koskea niihin. Kun Tuomas sitten viikon päästä kohtaa Ylösnousseen, hän tunnustaa Jeesuksen Herrakseen ja Jumalakseen. Autuaita ovat ne, Jeesus sanoo, jotka uskovat, vaikka eivät näe. Evankeliumi on kirjoitettu tällaisen uskon synnyttämiseksi, toteaa evankeliumin kirjoittaja Johannes.
***
Tuomaan sunnuntaista alkaa antipasha (”pääsiäisen sijaan”) eli ajanjakso, joka viittaa siihen, että jokainen sunnuntaipäivä on kirkolle Kristuksen ylösnousemusjuhla.
Apostoli Tuomas epäili, mutta katui nähdessään Ylösnousseen. Vapahtaja ei epäröi epäilyksiemme edessä, vaan kutsuu uskomaan.
Jos Herra pystyi muuttamaan epäilevän Tuomaksen sydämen, hän kykenee muuttamaan meidänkin sisimpämme niin, että voitamme omaksemme ikuisen elämän. Uusi elämä löytyy ja alkaa Kristuksen ja hänen kirkkonsa yhteydessä.
Kristus nousi kuolleista!