Pyhän Platon Tallinnalainen hauta Kristuksen kirkastumisen kirkossa Tallinnassa
Maailmalta

Marttyyripiispa Platon Tallinnalainen tunnistettiin paidan alle piilotetusta panagiasta

Vaikka virolaisia ja suomalaisia pidetään veljeskansoina, veljesten tiet ovat olleet sangen erilaiset. Teiden eroista kertoo osaltaan Viron kirkon pyhien marttyyrien määrä. Suomessa heistä tunnetaan parhaiten pyhä Platon Tallinnalainen, jota muistelemme 14. tammikuuta.
| Teksti: Tapio Tiimonen, Susanna Somppi | Kuva: Vlada Wahlstén
Pyhän Platon Tallinnalainen hauta Kristuksen kirkastumisen kirkossa Tallinnassa

Pyhä marttyyripiispa Platon Tallinnalainen on virolaisille ortodokseille erityisen rakas pyhä. Tiistaina, vuoden 1919 tammikuun 14. päivä Tartossa bolševikkien käsissä marttyyrikuoleman kärsinyt piispa Platon oli ennättänyt toimia piispana vain vähän aikaa.

Vuonna 1869 syntynyt Paul Kulbusch, Pärnunmaalta kotoisin oleva kanttorin poika, vihittiin ensimmäisenä vironkielisenä henkilönä piispaksi 31. joulukuuta vuonna 1917 Tallinnan Aleksanterin katedraalissa. Hän toimitti ensimmäisen liturgiansa Kristuksen kirkastumisen katedraalissa, missä hänen jäännöksensä nykyisin sijaitsevat. Hänen piispallinen tittelinsä oli Tallinnan apulaispiispa, ja hän toimi myös Riian viransijaisena.

Pyhä Platon on kunnioitettu myös toiminnastaan virolaisten hyväksi Pietarin virolaisen seurakunnan kirkkoherran tehtävässään. Tuolloin vielä maallikkonimellään tunnettu isä Paul tuli jatko-opintoja varten Pietarin hengelliseen akatemiaan käytyään Riian seminaarin ja saatuaan stipendin. Isä Paul nimitettiin kirkkoherran tehtävään vuonna 1894 pappisvihkimyksen jälkeen.

Kaikkiaan hän työskenteli Pietarissa 23 vuotta (1894-1917), ja perusti sinne opetus- ja hyväntekeväisyystyöhön keskittyneen veljeskunnan 1400-luvun tarttolaisen marttyyrin, pyhän Isidorin kunniaksi. Tuolloin tuskin kukaan osasi aavistaa, että myös isä Paul tulee antamaan henkensä marttyyrina Tartossa – samassa kaupungissa kuin pyhä Isidor, joskin satoja vuosia myöhemmin.

Esipaimenena vaikeina aikoina

Kirkkoherrana toimiessaan isä Paul rakennutti seurakunnalleen kirkon ja perusti seurakuntakoulun, jonka opettajana ja johtajana hän toimi muun toimensa ohella. Isä Paulin seurakunnan palvelukset toimitettiin tsaarinajan Pietarissa viroksi. Maininnan arvoista on myös isä Paulin yhteistyö niin ikään pyhien joukkoon luetun Johannes Kronstadilaisen kanssa, josta tuli sittemmin yksi 1800- ja 1900-lukujen merkittävimmistä venäläisistä pyhistä. Piispa Platon toimi paitsi Pietarissa, myös muualla ortodoksisen Viron kansan johtajana: hän kokosi heidät seurakuntiin ja palveli niitä 18 vuotta.

Valtaosa piispa Platonin esipaimenkaudesta osui saksalaisen miehitysvallan aikaan. Vaikka kulkulupia oli vaikea saada ja saksalaisviranomaiset suhtautuivat epäilyksellä ortodokseihin, piispa Platon onnistui vierailemaan 35 seurakunnassa, joissa hän lohdutti ja rohkaisi sodan ja puutteen koettelemia ihmisiä.

Pyhän Platon Tallinnalainen hauta Kristuksen kirkastumisen kirkossa Tallinnassa

Isä Paulin taival piispana mahdollistui, kun tsaarinvallan kukistuttua Venäjän patriarkka antoi luvan perustaa Viron hiippakunta ja asettaa virolainen ehdokas sen johtoon. Valinta osui naimattomaan isä Pauliin, joka tunnettiin hyvänä sielunpaimenena ja organisaattorina.

Vuoden 1918 lopussa, jolloin bolshevikit ottivat vallan itäisessä Virossa, piispa Platon sattui olemaan Tartossa. Kaupungissa alkoivat ”porvarillisen elementin” pidätykset – ja tähän ryhmään laskettiin myös papisto. Piispa Platon pidätettiin 2. tammikuuta vuonna 1919 ja suljettiin pankin kellariin perustettuun vankilaan.

Vangittuja nöyryytettiin esimerkiksi laittamalla heidät puhdistamaan käymälää paljain käsin. Joidenkin tietojen mukaan piispaa vaadittiin myös luopumaan uskosta, mutta hän kieltäytyi jyrkästi. Sen sijaan hän rukoili yhdessä muiden kanssa sekä saarnasi ja rohkaisi muita.

Kun virolaiset joukot lähestyivät Tarttoa 14. tammikuuta, vankeja alettiin ampua. Piispa Platonia piestiin, iskettiin pistimellä ja ammuttiin räjähtävin luodein. Hänet tunnistettiin myöhemmin panagiasta, jonka hän oli kätkenyt paitansa alle.

Suomestakin käydään kunnioittamassa

Piispa Platon siunattiin hautaan Tarton Uspenskin kirkossa 18. tammikuuta, mutta hänen ruumiinsa vietiin Tallinnaan, missä hänet viikkoa myöhemmin siunattiin uuteen, Kristuksen kirkastumisen katedraaliin sijoitettuun hautaan valtiollisten ja kirkollisten kunnianosoitusten saattamana.

Marttyyri Platonin muistoa alettiin vaalia heti hänen kuolemansa jälkeen. Panihidoja toimitettiin sekä hänen haudallaan että Tartossa. Pyhien joukkoon marttyyripiispa luettiin kuitenkin vasta vuonna 2000, jolloin hänet kanonisoivat sekä Ekumeeninen patriarkaatti että Moskovan patriarkaatti. Metropoliitta Stefanoksen aikana piispa Platonin muistoa on alettu viettää juhlavasti Tallinnan Kristuksen kirkastumisen katedraalissa. Liturgia toimitetaan vuosittain sopivana päivänä pyhän varsinaisen juhlapäivän tienoilla. Juhlavaan palvelukseen osallistuu lähes koko Viron papisto ja kirkkokansaa läheltä ja kaukaa – myös Suomesta. 

 

Lähde: Isä Madis Palli: Pyhän Platon Tallinnalaisen muisto 14. tammikuuta

Pääkuva ylhäällä: Marttyyripiispa Platonin ikoni hänen haudallaan Kristuksen kirkastumisen katedraalissa Tallinnassa.

Juttua on muokattu 12.1.2023 selventämällä pyhän Platonin ja pyhän Isidorin kohtaloista kertovaa osuutta sekä 10.1.2024 klo 12:56 poistamalla vanhentuneet tiedot (Suomen delegaation jäsenet) vuoden 2023 tammikuun osalta, jolloin juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa.