Pohjois-Afrikassa Kairon kupeessa aurinko laskee talvella noin viiden aikaan. Pimeys tulee nopeasti auringonlaskun jälkeen. Anaforan yhteiset tilat kuten ruokasali ja kirkko valaistaan auringonlaskun jälkeen lähinnä kynttilöin.
‒ Jouluna ei erikseen polteta kynttilöitä, mutta joulukoristeita ripustetaan etenkin ruokasaliin, ikonimaalari Helena Nikkanen, 77, kertoo.
Hän asui pitkään, vuodesta 2011 eläkkeelle jäätyään, talvet Egyptissä Anaforan yhteisössä. Viime vuosina Egyptin matkat ovat olleet lyhyempiä.
‒ Egyptin talvet ovat kylmiä. Olen tullut mukavuudenhaluiseksi ja nautin siitä, että Suomessa talvella sisällä on lämmin. On myös kallisarvoista saada viettää joulua Suomessa lähipiirin kesken, Nikkanen kertoo.
Egyptissä etenkin aavikon laidalla Anaforassa voi yölämpötila laskea talvella kymmeneen asteeseen tai jopa hiukan alle. Sisätiloja ei yleensä lämmitetä; kylmä kosteus tunkeutuu kaikkialle ja saa ymmärtämään, mitä tarkoitetaan sanonnalla ”kylmyys menee luihin ja ytimiin”. Päivällä voi käydä auringossa lämmittelemässä, päivälämpötila on usein lähemmäs 20 astetta.
Karppilammikot tyhjiksi
Joulupaaston aikana myös Egyptin ortodokseille kala on sallittua paitsi paastopäivinä perjantaina ja lauantaina. Anaforan yhteisössä pyritään ruoantuotannossa osittaiseen omavaraisuuteen ja siksi siellä kasvatetaan myös kaloja, lähinnä karppeja.
‒ Joulupaaston alkaessa tyhjennetään kalalammikot karpeista, ja silloin on isot kalanperkauspäivät, joihin osallistutaan talkoojoukolla, Nikkanen kertoo.
Pienemmät kalat syödään usein heti grillattuna tai uunissa paistettuna, ja isommat kalat pakastetaan myöhempää käyttöä varten.
‒ Odotetuin jouluruoka Anaforassa on kananmunat. Niiden syömistä paaston päätyttyä odotetaan suurella innolla, aivan kuin pääsiäispaastonkin aikana, Nikkanen kertoo.
Erityisiä jouluruokia Anaforassa ei ole.
‒ Joskus jouluna oli kanaa, muutoin jouluateria on tavallista egyptiläistä kotiruokaa, ja Anaforassa etenkin tarjolla on aina paljon kasviksia, jotka saadaan pääosin omilta viljelyksiltä ympäri vuoden.
Jouluaterialla on usein tarjolla myös suklaata ja herkullisia leivonnaisia.
Joulu kummankin ajanlaskun mukaan
Egyptin ortodoksit viettävät joulua vanhan ajanlaskun, juliaanisen kalenterin mukaan seitsemäs tammikuutta. Kristityt ovat Egyptissä noin kymmenen prosentin vähemmistö, joita on yli satamiljoonaisessa kansassa yli kymmenen miljoonaa.
Egyptin kristittyjen asema ja etenkin turvallisuustilanne on viime vuosina parantunut merkittävästi.
Iso toivottu muutos Egyptissä koettiin jo yli 20 vuotta sitten: vuonna 2002 kristittyjen joulu 7. tammikuuta oli ensimmäisen kerran kansallinen vapaapäivä myös valtaväestölle muslimeille.
Anaforan yhteisössä elää sekä egyptiläisiä että ulkomaalaisia kristittyjä. Lisäksi Anaforassa vierailee niin egyptiläisiä kuin kansainvälisiäkin kristittyjä. Jokainen on tervetullut kokemaan hiljaisuutta ja osallistumaan hartaushetkiin ja jumalanpalveluksiin, uskonnosta riippumatta.
‒ Anaforassa oli aina joulun aikaan myös niitä, jotka viettävät joulua uuden ajanlaskun ja gregoriaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta. Heitä varten ruokasali koristeltiin joulukoristeilla uuden ajanlaskun jouluksi, Nikkanen kertoo.
Joulukoristeita Nikkanen kuvailee kimalteleviksi ja länsimaistyyppisiksi, monessa koristeessa lukee englanniksi Merry Christmas.
‒ Joulukuusta ei ole Anaforassa ollut, mutta tonttulakkeja oli kyllä. Minustakin on jotain kuvia, joissa olen tonttulakki päässä.
Jouluseimi ja jouluikoni
Jouluiset seimiasetelmat eivät kuulu Egyptissä ortodoksiseen jouluperinteeseen. Nikkanen muistaa ainakin yhtenä jouluna Anaforassa kirkon ulkopuolella katetussa tilassa olleen seimiasetelman.
‒ Asetelmassa oli Neitsyt Maria ja Joosef, seimi ja enkeli sekä hienoja valoja. Jeesus-lapsi oli seimessä alusta asti eikä vasta joulupäivänä kuten esimerkiksi Italiassa on tapana, Nikkanen kertoo.
Nikkanen ei tiedä, kenen idea seimiasetelma oli. Anaforan yhteisöön monet vapaaehtoiset talkoolaiset tuovat omia ideoitaan.
‒ Muistan, että seimiasetelmaa sekä ihasteltiin että vihasteltiin. Kaikki eivät siitä pitäneet.
Anaforan ruokasalissa noutopöydän viereisessä hyllyssä joulu sen sijaan on läsnä ympäri vuoden jouluikonin muodossa. Jouluikoni on Nikkasen ja Anaforan ikonimaalareiden maalaama.
‒ Ikoni on tummanpunataustainen perinteinen jouluikoni, jossa on kuvattuna Jeesuksen syntymä luolassa, Betlehemin tähti sekä aasi ja härkä, jotka tulevat Jesajan kirjan ensimmäisen luvun jakeesta kolme: ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, ja minun kansani ei ymmärrä.”, Nikkanen kertoo.
Helena Nikkasen kutsui Anaforaan sen perustaja, piispa Thomas. Toiveena oli, että Nikkanen opettaisi ikonimaalausta Anaforan ikonimaalareille. Myöhemmin Nikkanen työtovereineen sai tehtäväksi Anaforan uuden kirkon sisäseinien kuvittamisen Uuden testamentin tapahtumilla.
Kirkon sisäseinien maalaushanke saatiin päätökseen reilussa 11 vuodessa. Kirkosta on ilmestynyt suomeksi Helena Nikkasen kirjoittama ja Petter Martiskaisen kuvaama kirja Anaforan kuvakirkko, Ylösnousemuksen kirkon seinämaalaukset 2011–2022. Suomenkielisen kirjan on kustantanut Valamon kustannus. Alkuperäinen teos on englanninkielinen "The wallpaintings of the Church of the Resurrection”, ja sitä myy Anaforan kauppa Egyptissä.
Nikkanen ei ole lähimpien työtovereidensa, nunnien Hanunan ja Marthan, kanssa jättänyt kuitenkaan kokonaan ikonien maalaamista. He maalaavat ikoneita niin tilaustöinä kuin myyntiin Anaforan kauppaan.
‒ Anaforan käyttöön olemme maalanneet isokokoisen jouluikonin, joka on esillä kirkossa jouluna. Ehdottomasti suosituin ikoniaihe Egyptissä on pako Egyptiin, Nikkanen kertoo.
Egyptin ortodoksiselle koptikirkolle perimätieto pyhän perheen Egyptin pakomatkasta on tärkeää.
‒ Pyhän perheen Egyptin pakomatkan pysähdyspaikoille tehdään pyhiinvaelluksia, ja tapahtumalla on myös oma muistopäivä Egyptin koptikirkon kalenterissa ensimmäisenä kesäkuuta, Nikkanen kertoo.
Hän iloitsee siitä, että ikonimaalarinunnat Hanuna ja Martha ovat kehittyneet valtavasti vuosien varrella ja kykenevät nyt itsenäiseen työhön. Työn alla on tällä hetkellä uuden kirkon ulkopuolisten käytävien ja muurien maalaaminen Vanhan testamentin tapahtumilla.
‒ Olen yhteydessä Anaforaan työtovereihini lähes päivittäin, ja pystyn WhatsAppin kautta osallistumaan työskentelyyn ja ohjaamaan tarvittaessa. Toivon, että jatkossa voisin tehdä työtä heidän kanssaan enemmän etänä, Nikkanen sanoo.
Iltaliturgiat
Nikkanen nautti Anaforan jouluissa erityisesti siitä, että paastoajan viimeisillä viikoilla liturgia oli myöhään lauantaina illalla, ei aikaisin sunnuntaiaamuna.
Egyptissä käytetään useammin Pyhän Basileios Suuren liturgiaa ja vähemmän Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgiaa, mikä Suomessa on yleisempi liturgia. Jumalanpalveluskieli Egyptin ortodokseilla on arabia.
‒ Egyptissä ortodoksissa palveluksessa voi aluksi kuvitella olevansa Kreikassa. Jumalanpalveluksessa on paljon kreikankielisiä osia kuten ”Kyrie eleison eli Herra, armahda”. Lisäksi muun muassa pappi sanoo kreikaksi "rauha teille kaikille", "irini pasi" ja kansa vastaa kreikaksi "niin myös sinun kanssasi", "ke to pneumati so". Iso ero suomalaiseen kirkkoon on se, että Egyptissä laulu on yksiäänistä.
Anaforan jouluinaan Nikkanen kaipasi suomenkielistä jumalanpalvelusta sekä joululauluja, joita hän kuunteli yksin ollessaan netin kautta.
Tämänkin vuoden joulun Nikkanen viettää Suomessa. Anaforaan hän suunnittelee matkustavansa maaliskuussa.
‒ Anaforassa olo on minulle kuntokuuri; syön paljon kasviksia ja kävelen. Olen kiitollinen, että olen hyvässä kunnossa, kävelen, näen ja kädet eivät vapise, Nikkanen 77, sanoo.
Pääkuva: Anaforan vanha kirkko iltavalaistuksessa.