Sisällys

Akatistos aloittaa kirkkovuoden | Taikasiveltimiä bysanttilaisessa seinämaalauksessa | Ekumeenisia palveluksia Oulussa | Ammattiliitto haluaa korjata palkkausjärjestelmän | Kirkon ympäristöohjeistolla konkreettisia vinkkejä | Ahdistaako kanoninen oikeus? | Tiivis strategia | Hyvä EU ja paha Turkki? | Linjaus- ja toimeenpanovastuille kasvot | Ristintekijä on poissa | Miesten ruokakerhossa osallistujia yli odotusten | Pastoraalista viisautta Joensuussa | Patriarkka Bartolomeoksen paastokirje | Tuomas Kallonen: Jalkapallo ja pyhä | Suomi kello 03.20 | Ari Koponen: Varhaiskristillisiä ympäristövinkkejä | Ari Koponen: Myönteinen voimannäyte | Pia Valkonen: Muihin asioihin | Pia Valkonen: Tsasouna adoptoitavana | Pia Valkonen: Viina tappaa | Pia Valkonen: Mikä seurakuntia vaivaa? | Pia Valkonen: Ainoa yhteisö - nettiyhteisö | Pia Valkonen: Pyyteetön rakkaus | Pia Valkonen: Helvetti tässä ja nyt | Pia Valkonen: Puheesta tekoihin | Pia Valkonen: Pappispula ja liiat naiset | Pia Valkonen: Tulos tai ulos | Pia Valkonen: Kerosiinivanukkaat, tomaattisota ja ihmisoikeudet | Ari Koponen: Mallioppilas nurkassa | Ari Koponen: Kirkon kolmet kasvot | Aija Sailamäki: "Enkelitä - onko heitä?" | Ari Koponen: Digitaalitunkio vai bittitaivas | Ari Koponen: Sinun on muutettava elämäsi | Ari Koponen: Tyhjän haudan puheenvuoro | Oili Mäkirinta: Varjele ja suojele | Ari Koponen: Kaappiteologiaa ja uskon maitoa | Isä Juha Hirvonen: Risti ja rakkaus | Jumalanäidin suojelus | Suvaitsevaisuuden patologiaa | Arkkipiispa Leo: Anteeksiannon pääsiäinen | Pirjo Arvola: Jumalanäidin suojelus | Suurin odotuksin kohti kesää | Hitaasti hyvä tulee | Arkkipiispa Leo: Uuden maailman alku | Antti Suvanto: Lokeron vai kasvojen menettäminen? | Lämmin vastaanotto Arkkipiispallemme Kyproksella | Isä Teemu Toivonen: Rikas mies ja Lasarus | Karjalan valistajien juhla | Iankaikkisesti:Karjalan valistajien juhla |


Etsi




Tulos tai ulos

Television Kotikatu-sarjassa Laura Malmivaaran näyttelemä pastori sai potkut seurakunnastaan. Hänen palkkauksensa rahat olivat loppuneet. Potkut saanut pastori kertoi kirkkoherralle, että hänen tekisi mieli erota koko kirkosta. Työnantaja ylimielisenä arveli, että irtisanotun kutsumus on alun perinkin ollut heikkoa tasoa.

Kohtaus oli kuvaava. Säännöllisellä kuukausipalkalla elävien on helppo mestaroida suojattomista suojattomimpia: pätkätyöläisiä, osa-aikaisia tai juuri irtisanottuja.

Luin ehdotuksen Suomen ortodoksisen kirkon henkilöstöpolitiikan linjaukseksi. Ehdotus on menossa kirkolliskokouksen käsittelyyn. Mietin, miksi ehdotus tuntuu yhtä falskilta kuin televisiosarjan kirkkoherran kuittaus alaisensa kutsumuksesta.

Linjaus tuntuu falskilta, koska kokemukseni vallitsevasta tunnelmasta eroaa ehdotuksesta. Toki otan huomioon sen, että linjaus on vasta ihannekuva ja tavoite.

Linjauksessa puhutaan, että toimintaamme ohjaavat strategian keskeiset arvot: rakkaus, totuus, vapaus, luovuus ja yhteisöllisyys ja että työssämme arvostamme toisiamme ja ainutkertaista erilaisuuttamme.
Ehkä on hyvä, että asiat kirjataan ylös, sillä rohkenen väittää, että toisen ihmisen arvostusta Suomen ortodoksisessa kirkossa ei ole ollut pitkään aikaan. Esimerkiksi kuutosseurakuntia lähempää seuranneena olen nähnyt sellaista, mitä en olisi halunnut tietää.

Sijaistin Aamun Koiton päätoimittajaa 1990-luvulla muutamaan otteeseen. Ehkä tarkastelin Suomen ortodoksista kirkkoa silloin kapeasta näkökulmasta enkä havainnut kaikkea. Minua houkutteli Suomen ortodoksisen kirkon liepeille organisaatiosta säteilevä lämpö.

Jo monia vuosia on tuntunut siltä, että lämpöä säteilee yhä vähemmän ja yhä harvemmin. Lisäksi henkilöstöpoliittiseen linjaukseen näyttää hiipineen yrityselämästä epämiellyttävä tulos- tai ulos-henki. Vai mitä tarkoittaa: ”Kannustamme ja motivoimme henkilöstöämme antamalla riittävästi haasteita edellyttämällä korkealaatuista työpanosta sekä antamalla palautetta onnistumisista.”? Lauseessa oli porkkana. Vain keppi puuttuu.

Pia Valkonen