Pappispula ja liiat naiset
Kuutosseurakuntien Solea-lehden päätoimittajana nousi hiukset pystyyn, kun keväällä tuli tieto, että Helsingin seurakunnassa on aukeamassa kolme papin työpaikkaa. Säikähdin, että nythän sitä kuutosten syrjäseurakunnissa ja samalla Solean toimituskunnassa revohka syntyy, kun koulutettu väki valuu Etelä-Suomeen.
Onneksi Helsingin paikkoihin hakijat löytyivät läheltä, mutta väistämätön on Kuutosissakin edessä. Kuopion seurakunnasta on eläkkeelle jäämässä kaksi pappia sekä kanslisti. Mikkelistä eläkkeelle on jäänyt jo kanttori ja paikka jouduttiin julistamaan uuteen hakuun. Varkaudessa kirkkoherra eläköityy lähivuosina.
Yhdessä kirkkokunnan tiedottajan kanssa laskimme, että Kirkon pitkän tähtäyksen suunnitelman elonaikana kirkkokunnastamme jää eläkkeelle yli kymmenen pappia.
Marraskuussa kirkolliskokoukselle menevästä PTS:stä löytyy yksiselitteinen lauselma: ”Jokaisessa seurakunnassa toimii pätevä pappi ja kanttori.”
Papiksi opiskelu Joensuun ortodoksisen teologian laitoksella kestää vähintään viisi vuotta. Seuraava sisäänotto ortodoksisen teologian laitokselle on syksyllä 2010. Haku alkaa ensi maaliskuussa ja kestää huhtikuun puoleenväliin asti.
Töitä Suomen ortodoksisessa kirkossa on kosolti tarjolla – nimittäin miehille. Itseäni on monesti askarruttanut, mitä kirkkokunta tekee yliopiston korkeasti kouluttamilla ortodoksiteologinaisilla.
Joitain kaikuja olen kuullut, että seurakuntiin oltaisiin miettimässä hallintojohtajan virkoja, sillä kaikille naisille ei varmasti riitä vakansseja rehtoreina, päätoimittajina tai yhdistysten toiminnanjohtajina.
Lisää palkkatyöpaikkoja ortodoksiseen kirkkoon ei ole odotettavissa, sillä kirkollisveronmaksajat eroavat ortodoksisesta kirkosta melkein yhtä rivakkaan tahtiin kuin luterilaisestakin kirkosta. Ortodoksisen kirkon pelastus on toistaiseksi ollut, että – suuri kiitos myötäsukaisen julkisuuskuvan – joukkoon on toistaiseksi tullut paljon käännynnäisiä sekä maahanmuuttajia.
Pia Valkonen