Kirkolliskokous kevensi rakenteita |
Eniten aloitteista muun mediakohun keskellä puhuttivat autokefalia -aloite sekä kirkon hallinnon uudistamisesta käydyt keskustelut. Kokous tyrmäsi Suomen ortodoksisen kirkon täydellisen itsenäisyyden eli autokefalian, katsoen Suomen kirkon olojen olevan sekä kanonisesti että reaalisesti vakaat.
Toinen merkittävä aloite tähtäsi kirkon hallinnon keventämiseen, jonka kirkolliskokous hyväksyi hallinnon kehittämistyöryhmän lopullisen mietinnön pohjalta. Käytännössä muutos merkitsee kirkon palvelukeskuksen perustamista, mikä kokoaa ja tukee paremmin organisoitua hiippakuntien sisäistä yhteistyötä. Myös kirkolliskokousedustajien toimikautta pidennettiin nelivuotiseksi.
Maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi kirkolliskokous myönsi 15 000 euron määrärahan. Kirkko myös sitoutuu järjestämään vuorovuosina kussakin hiippakunnassa erityisen maahanmuuttajille suunnatun erityistapahtuman.
Kirkolliskokous yhtyi kirkollishallituksen kollegion esitykseen myöntää kirkkomuseolle 500 000 euron takaus EU-hankkeen omarahoitusosuutta varten. Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta sai korotetun toiminta-avustuksen 80 000 euroa.
Arkkipiispa Leo selvitti avajaispuheessaan muun muassa Valamon igumeni Sergein vapauttamista luostarinjohtajan paikalta ja otti tiukasti kantaa papiston esiintymiseen sosiaalisessa mediassa. Arkkipiispa korosti, että sekä kirkon että kirkon laitosten sisäisten asioiden puinti julkisesti edellyttää etenkin papistolta aivan erityistä tarkkuutta. Kokouksen yhteydessä muistettiin myös arkkipiispan kymmenvuotista uraa Suomen kirkon johtajana.
(AK)
Takaisin