Kunnollisten ylösnousemus
Olen pannut merkille, että kirkossa käyvä väkemme on varsin kunnollista. Kaikki olisivat ansainneet jonkin rintamerkin tai viirin. Silti meille kunnollisille ihmisille saarnataan ja lauletaan yhtenään synnistä.
Siihenkin tottuu. Kyllä kai naamassa on vinoutta, jos sitä tarkastellaan evankeliumin ja sitä todeksi elävien pyhien peilissä. Mutta jos verrataan dopinghiihtäjiin tai vaaliraharosmoihin, on naama sentään suorempi. Tästä nöyryyden ja terveen itsetunnon tasapainosta noussee hillitty hilpeytemme.
Saattaa kuitenkin tapahtua, että kesken kaiken joku Lasarus nousee kuolleista ja saa aikaan oudon valoilmiön. Alkaa tuoksua uudelle elämälle. Onko se tuttu tuoksu?
Äskettäin sain käsiini oudon tuoksuisen äänilevyn. Suomalainen kitaristilegenda sukelsi runsaan kymmenen vuotta huumekoukussa ja ajautui lopulta väkivallantekoon. Seurasi kahden vuoden vankeusrangaistus.
Ensimmäiselle vankilomalleen Lasarus pääsi, kun hänen vanhin poikansa vihittiin. ”Nousin autosta suoraan ortodoksikirkkoon keskelle kauneutta ja kirkkautta. Silloin aloin luottaa siihen, että elämässäni on toivoa,” hän kertoi Sana-lehden haastattelussa.
Vankeudessa Lasarus löysi Kristuksen armahtavat ja uudistavat kasvot, jotka voivat herättää kuolleenkin. Vapauduttuaan hän halusi kiittää uudesta elämästä, kertoa siitä kaikille. Syntyi virsilevy ”Juudan leijona” (Aikamedia, 2011).
”Vahvistaaksesi uskoa yleiseen ylösnousemukseen sinä, oi Kristus Jumala, kärsimyksiesi edellä herätit kuolleista Lasaruksen.” Näin saamme kuulla kirkkokuoron kauniisti laulavan Lasaruksen lauantaina, pääsiäisen edellä.
Kauniiden säkeiden ja sävelmien lisäksi tarvitsisimme keskuuteemme myös haisevat Lasarukset: päihdeongelmaiset, mieleltään järkkyneet, rikolliset, väkivallantekijät, monenkirjavat pohjankävijät.
Jos joku heistä saisi armon jättää haudan ja käärinliinat ja astua Kristuksen kasvojen kirkkauteen, voisi hän jättää hautakiven raolleen meillekin. Ylösnousemuselämä voittaa synnin ja kuoleman. Kunnollisuus lienee isompi haaste, mutta Jumalalle mikään ei ole mahdotonta.
Tuomas Kallonen