Teofania
Vaikka joulu merkitseekin pääsiäisen lisäksi Kristuksen elämänjanan toista pistettä, sitoo joulu myös läheisesti toisen suuren juhlan itseensä, eli 6. tammikuuta vietettävän Teofanian eli Kristuksen kasteen. Nimi Teofania merkitsee Jumalan ilmestymistä ja silloin on tapana myös toimittaa vedenpyhitys ja siunata pyhitetyllä vedellä rakennuksia, tavaroita ja ihmisiä.
Varhaiselle kirkolle Teofania merkitsi myös katekumeenien kastepäivää. Ajatus oli, että Kristuksen kasteessa Kolminaisuus ilmoitti itsensä ensimmäisen kerran luomakunnalle. Näin myös kirkkoon liitettävät astuivat nyt tämän imoitetun totuuden piiriin. Itse tapahtuma sekin merkitsee siirtymää Vanhasta Liitosta Uuteen. Aivan kuin ihminenkin on syntyessään vielä "tuntematon", vielä persoonaltaan salattu, kaste tuo hänet "julki", osaksi yhteisöä. Johannes Kastajan käsi vertaantuu siten jokaisen papin käteen, joka kastaa lasta.
Joulupaasto, joulujuhla ja teofania kuuluvat myös liturgisesti yhteen. Joulu ja teofania erotettiin ilmeisesti jo 300-luvulla kahdeksi erilliseksi jumalanpalvelukseksi. Juhlan liturginen väri on valkoinen, ja juhlaa sanotaan myös epifaniaksi, valon juhlaksi. Tätä taustaa vasten on myös ymmärrettävä, että teofanian aatto on ankara paastopäivä. Teofanian päätösjuhla on 14.1.
Mediassa
Yle Radio 1
31.12. klo 18.00 Ehtoopalvelus Basileos Suuren ja uuden vuoden juhlan ehtoopalvelus Pyhän Nikolaoksen katedraali, Kuopio. Pastori Timo Honkaselkä, kanttori Anita Lintu.
15.1. klo 11.00 Liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkko, Joensuu. Pastori Tuomas Järvelin
17.1. klo 18.50 Iltahartaus Kasvatusasiain koordinaattori Sirpa Okulov, Ortodoksinen kirkko, Kuopio